Tässä olisi kuninkaallisten osa. Nyt saatte ne tanssiaiset, mutta lupaamaani videota en laittanut. Voin kuitenkin kertoa, kuvanneeni kyllä tanssiaisia, mutta en tätä osaa varten;D Toivottavasti teistä tässä osassa tapahtuu paljon ja haluaisin todellakin kuulla mielipiteenne tanssiaisista sekä mitä ajatuksia osan lopun viimeisimmät päivät teissä herätti. Nyt siis ennätysmäärä kommentteja näin kolmannen kierroksen lopun kunniaksi!

Photobucket

                                                             (123. kuvaa)

Edellisessä osassa Cadelhillin talous oli huonossa kunnossa ja kuninkaalla oli hankaluuksia saada maa taas kukoistamaan. William ja Lawrence kasvoivat teineiksi ja Lawrence tunsi jääneensä vanhemman veljensä varjoon.
Kuningas ja kuningatar saivat edellisen osan lopussa pienen pojan, Jeremiahin, jonka terveys ei ollutkaan aivan paras mahdollinen.

Photobucket

Kuninkaanlinnassa kesä sujui rattoisasti. Kuningas ja Lawrence harjoittelivat yhdessä logiikkaa. Kuningas tarvitsi valtakuntansa harjoittamista varten mahdollisimman hyvät logiikan taidot ja Lawrence harjoitteli yliopistoa varten.
William taas harjoitteli luovuutta maalaustelineen äärellä ja maalaili maalaustaan kuunnellessaan isänsä ja veljensä keskustelua puolella korvin.

Photobucket

Kuningatar Marie-Therese vietti aikaa kuopuksensa Jeremiahin kanssa. Marie-Theresen rakkaus kuopustaan kohtaan oli suuri, sillä hän joutui valvomaan poikansa terveyttä taukoamatta. Hän ei antanut kenenkään toisen syöttää saati sitten kylvettää poikaansa. Lisäksi hän pelkäsi jatkuvasti Jeremiahin saavan jonkun kohtauksen, joka veisi tältä hengen.

Photobucket

Kuningatar nosti pienokaisen hellästi kehdostaan ja kantoi hoitohuoneeseen. Leperrellen hennosti pojalleen kuningatar poisti Jeremiahin vaatteet pojan päältä ja vaihtoi likaisen vaipan uuteen.

Photobucket

Samaan aikaan kun kuningatar tuli poikaansa kantaen hoitohuoneesta, tuli Lawrence huoneeseensa. ''Äiti ja Jeremiah. Kuinkas sinä tänään voitkaan, pikkuinen?'', Lawrence kumartui pikkuveljensä puoleen ja puheli tälle iloisesti. Marie-Therese katseli hymyillen, kuinka hänen kuopuksensa nauroi isoveljensä jutustelulle.

Photobucket

Fanny oli saanut myös talossa lisää valtuuksia ja kutsui perheen palvelukseen hovimestarin. Tämä mies hoiti innoissaan kaikkia kotitaloustöitä ja saikin välillä Fannyltä ilkeitä katseita. Palkatessaan miehen Fanny ei tiennyt kuinka paljon joutui silloin jakamaan omasta vastuustaan miehelle.

Photobucket

Fannyn suureksi tyydytykseksi hovimestari teki kuitenkin virheitä. Tämä sattui nimittäin unohtamaan aamiaisen uuniin ja se taas sytytti tulipalon. Onneksi mies kuitenkin tajusi itse soittaa ajoissa palohenkilökunnan paikalle, joka sitten hoiti tulipalon sammuksiin.

Photobucket

Pojat kutsuivat koulun jälkeen Opalin ja Eleanorin kylään. Nuoret yrittivät viettää mahdollisimman paljon aikaa keskenään, jotta oppisivat tuntemaan toisensa paremmin. William tiesi, että hänen ja hänen isänsä päätettävissä olisi, kumman tytöistä hän naisi. Lisäksi hän kuitenkin muisti sen, että kuninkaalla oli loppu kädessä oikeus päättää saisiko hän puolisokseen sitten sen jonka haluaa.

Photobucket

''Eleanor, potkaise se pallo Opalille'', William huudahtaa kun pallo kohoaa ilmaan. Nauraen Eleanor potkaisee ja pallo singahtaa kohti Opalia. Opal kuitenkin oli jäänyt haaveisiinsa ja unohtaa kokonaan potkaista palloa eteenpäin. ''Voih, pudotin pallon'', Opal harmitteli.
William katsoi hymyillen Opalia ja sanoi: ''Älä välitä Opal. Vahinkoja sattuu ja tuollaisesta on turha lannistua''. Opal kuunteli hymyillen poikaa ja tunsi hymyn nousevan huulilleen.

Photobucket

Kuningatar oli alakerrassa poikansa kanssa ja nosti hänet ilmaan hymyillen: ''Pikku Jeremiah, tänään sinulla on ensimmäiset synttärisi, tiesitkös''. Poika katseli vain hymyillen äitiään, joka piteli tätä ilmassa yläpuolellaan. Jeremiah oli todellakin Marie-Theresen aarre, jota hän ei tahtonut menettää. Pojan heikko terveys teki tästä automaattisesti äitinsä suosikin.

Photobucket

Vieraat kokoontuivat 19.00 kuninkaanlinnan ruokailusalonkiin, jossa Jeremiahin kasvua juhlistettiin. Marie-Therese kannatti poikaansa samalla kun vieraat huutelivat kannustavasti vierestä.

Photobucket

''Nyt pikkuinen on sinun aikasi kasvaa vanhemmaksi'', kuningatar kuiskasi poikansa korvaan kutitellessaan samalla tätä vatsasta. Jeremiah kikatti iloissaan ja kuningatar kumartui puhaltamaan yksi-vuotiaan poikansa kynttilät sammuksiin.

Photobucket

Jeremiahista kasvoi suloinen ja hiljainen poika. Hän vietti mielellään aikaansa äitinsä sylissä tai leikki omassa rauhassaan leluillaan lattialla. Ainut, mistä hän ei tykännyt, oli vanhempiensa tarkkaileva katse. Nämä vahtivat jatkuvasti hänen jokaista taaperrusta eivätkä antaneet hänen leikkiä vapaasti.

Photobucket

Kuningattaren oli pakko laskea Jeremiah alas ja siirryttävä viihdyttämään vieraitaan. Hän juttelikin illalla pitkään Eleanorin kanssa, josta piti kovasti. Eleanor oli ollut jo pienestä pitäen Marie-Theresen ilon aihe ja oli sitä nytkin. Tytön kanssa pystyi nimittäin juttelemaan kaikesta, sekä hänellä oli todella rakastettava luonne.

Photobucket

Vieraiden lähdettyä kotiin juhlien päätyttyä William I siirtyi poikansa luo. ''Mitä isän pikkuinen. Kasvoipa sinusta reipas pieni mies. Nyt sinun on kuitenkin aika siirtyä yläkertaan nukkumaan'', William puheli pojalle.

Photobucket

Pestyään ja puettuaan pojalleen pyjaman, laski William Jeremiahin vuoteeseen. Poika katseli enkelin silmin isäänsä häkkisängystä ja kosketti pienellä kädellään isänsä poskea tämän kumartuessa suutelemaan häntä. Sammutettuaan huoneen valot William käveli omaan makuukammariinsa vaimonsa luokse.

Photobucket

''Kultaseni, mikä sinun on'', William hätäili löydettyään vaimonsa kyynelsilmin huoneesta. ''Jeremiah on niin sairas. Pelkään hänen jättävän minut minä hetkenä hyvänsä. Hänen kasvunsa toi mieleeni sen, kuinka lääkäri sanoi hänen lähtevän täältä nuorena'', kuningatar itki.

Photobucket

''Voi sinua kultaseni. Älä huolehdi siitä. Lääkärit ovat olleet useinkin väärässä ja ovat varmasti nytkin. Jeremiah on ollut hyvin pirteä eikä ole näyttänyt mitään sairauden merkkejä muutamaan kuukauteen. Hän elää varmasti pidempään kuin kukaan meistä muista'', William halasi Marie-Thereseä ja silitteli tämän hiuksia.
Pian hän saikin vaimonsa rauhoittumaan ja johdatti hänet vuoteeseen lepäämään. Kuningattaren käytyä maate vuoteessa, kuningas peitteli hänet ja suuteli tätä otsalle. ''Nuku huoletta, rakkaani'', kuningas kuiskasi.

                                                                  *   *   *

Photobucket

Jeremiahin synttäreiden jälkeisenä aamuna, Fanny kantoi pojan keittiöön ja asetti syöttötuoliin. Poika istuutui kiltisti paikoilleen ja odotti Fannyn asettavan hänen annoksensa eteen.

Photobucket

Pian Fanny kiikuttikin pojan muhennosannoksen tämän syöttötuolille ja pikku prinssi söi innolla ateriaansa. Ruoka maistui hieman oudolta pitkän maidon juonnin jälkeen, mutta Jeremiah oli nopea tottumaan asioihin.

Photobucket

Syötyään ruokansa Jeremiahin tuli hakemaan kuningatar. ''Huomenta poikaseni. Miltäs kiinteä ruoka maistui näin maidon jälkeen?'', kuningatar jutteli pojalleen. Jeremiah vaan katsoi pyöreillä silmillään äitiään ja kietoi pienet kätensä tämän kaulan ympärille.

Photobucket

Fannykin alkoi viimein tottua hovimestarin läsnäoloon talossa varsinkin silloin kun mies auttoi häntä keittiössä. Fanny alkoi arvostaa miestä huomattuaan kuinka paljon sai itse sitten vapaa-aikaa opiskella ruoanlaittoa jopa päivälläkin. Ennen hän oli juuri ja juuri ehtinyt lukea muutaman minuutin illalla ennen nukkumaan menoa.

Photobucket

Photobucket

Kuningatar meni nauttimaan kesäpäivästä ulos. Hän oli jättänyt Jeremiahin leikkimään sisälle ja tahtoi itse nauttia puutarhan kukkien tuoksusta. Ilma oli lämmin ja linnut lauloivat kauniisti ja saivat Marie-Theresen unohtamaan eilis iltaisen surunsa.
Pian Marie-Therese jo laskeutui maahan pitkälleen ja katseli pilviä. Pienenä hän oli aina sisarensa kanssa etsineet eläinten muotoisia pilviä taivaalta ja huomasi nyt tekevän sitä jälleen. Taivaalla lentelikin jänis, koira ja muutama orava sekä hiiri.

Photobucket

William oli aloittanut maalailun nyt ihan tosissaan. Hän huomasi nauttivansa suunnitellessaan erilaisia kuvia ja niiden ikuistamista kankaalle. Nyt hän oli ottanut tehtäväkseen maalata veljensä muotokuvan.
(Tiedän, että Henry Lane maalasi heidät tämän kierroksen ensimmäisessä osassa. Tein silloin kuitenkin sellaisen virheen, että aloitin heidän taulut linnassa, laitoin ne Henryn ''reppuun'' ja muutatin miehen talosta pois. En kuitenkaan muistanut, ettei hän pysty maalaamaan enää kuvia sitten Lanen tilalla ollessaan, joten siksi kuninkaalliset joutuvat nyt maalaamaan toinen toisensa).

Photobucket

Samalla kun poikansa maalasi, kuningatar opetti nuorimmaistaan taas kävelemään. Jeremiah olikin nopea oppimaan ja älysi pian, kuinka kävely oikeasti luonnistuu helpoiten.

Photobucket

William jutteli Opalin kanssa tytön tultua käymään linnassa. ''Miten päiväsi on mennyt, William?'', Opal kysyi hymyillen. ''Oikein hyvin, et arvaakaan miten mukavaa maalaaminen on! Siitä on tullut lempi puuhaani'', William kertoi tytölle, joka kuunteli ihastustaan herkeämättä.

Photobucket

Lawrence lueskeli yksinään kirjastossa kirjaa. Hän tahtoi hiukan omaa rauhaa linnan kiireistä ja kirjasto oli juuri oikea paikka siihen.

Photobucket

Pian Lawrence huomasi, kuinka oli ahminut kirjansa loppuun. Niinpä hän laittoi kirjan takaisin paikoilleen ja alkoi etsimään uutta luettavaa. Pojan huomion kuitenkin vei eräs tietty kirja ikkunan vierustaisella hyllyllä. Lawrence käveli lähemmäs kirjaa ja veti sen hyllystä. Kirjan takaa kuitenkin pilkotti outo vipu, joka vei Lawrencen huomion pois kirjasta.

Photobucket

''Mitä ihm...'', Lawrence ihmetteli hyllyn käännähtäessä sivuun niin, että se paljasti seinän takana olevan aukon. Poika yritti katsella yllättyneenä huonetta johon oli astunut, mutta pian pimeys valtasi huoneen hyllyn siirryttyä takaisin paikoilleen.

Photobucket

''Missä ihmeessä minä olen ja miten täältä pääsee pois?'', Lawrence ihmetteli ääneen. Käsikopelolla hän löysi hämmästyksekseen portaat ja lähti kipuamaan niitä pitkin ylös. Pian hän pääsi linnan kolmannen kerroksen salaiseen huoneeseen.
Silmien totuttua pimeyteen, Lawrence alkoi hahmottaa erilaisia huonekaluja. Pian hän näki eräässä nurkassa kaksi tuolia ja kynttelikön niiden takana.

Photobucket

Photobucket

Siirtykäämme takaisin alakertaan:
Alhaalla kaikki muut olivat omissa oloissaan. Kuningas William pelasi shakkia työkaverinsa kanssa, jonka oli kutsunut luokseen illalliselle. Fanny taas viihdytti erästä nuorta neitiä pelipöydän ääressä saadessaan viettää vapaa iltaa hovimestarin hoidellessa hänen ilta-askareitaan.
William II taas kirjoitteli kilttinä poikana kotiläksyjä huoneessaan. Hän oli jäänyt hiukan jälkeen muista opiskelijoista ja joutui siksi tekemään pari lisätehtävää saadakseen toiset kiinni. Lisäksi hänen ajatuksensa kiertelivät vääjäämättä eräässä nuoressa tytössä, joka asui lähistöllä.

Photobucket

Photobucket

Ja takaisin Lawrencen pariin:
Sytytettyään kynttelikköön tulen, Lawrence pystyi katselemaan tarkemmin paikkoja. Käännellessään päätään hänen katseensa osui takanaan olevaan takkaan ja poika lähti kulkemaan takkaa kohden.
Mietittyään hetken, Lawrence päätyi tutkimaan takkaa lähemmin. Tätä takkaa ei ole käytetty varman koskaan, Lawrence ajatteli huomattuaan valmiit puut takassa, sekä tulensytykkeet takan päällä. Miksi täällä on kaikki valmiina jos emme edes tienneet tämän huoneen olemassaolosta, Lawrence kysyi itseltään.

Photobucket

Takasta Lawrencen huomio kiinnittyi samanlaiseen kirjahyllyyn, kuin kirjastossa oli. Poika lähestyi kirjahyllyä päättäväisenä ja etsi kirjojen takaa samanlaisen vivun kuin aikaisemminkin. Pian taas hylly heilahti auki ja päästi Lawrencen pois salahuoneesta.

Photobucket

Ymmällään löydöstään Lawrence juoksi makuuhuoneeseensa kovaa vauhtia. Hän tahtoi miettiä itsekseen mitä tämä löytö oikein merkitsikään. Lisäksi, tuskin Williamkaan oli tietoinen paikasta, sillä hän ei ollut puhunut asiasta mitään.

Photobucket

Lawrence istui huoneessaan ja katseli äitinsä laittavan Jeremiahia kehtoon. Poika oli ollut tänään hiukan kiukkuisella tuulella johtuen flunssasta. Vanhemmat olivat tietenkin huolissaan tästä, mutta lääkäri oli vannonut, ettei se poikaa tappaisi.

Photobucket

''Lawrence, mikä ihme sinua mietityttää? Et ole koko iltana ollut meidän kanssamme ja täältä minä löydän sinut mietteihisi uppoutuneena'', kuningatar valitti pojalleen. ''Olin tänään kirjastossa lukemassa ja tein merkillisen löydön'', Lawrence aloitti ja huomasi äitinsä havahtuvan viimein kuuntelemaan häntä tosissaan. Viime aikoina kuningatar ei ollut kuunnellut ketään kunnolla, vaan oli ajatellut kuopustaan herkeämättä.

Photobucket

Lawrence kertoi äidilleen koko jutun ja Marie-Therese sanoi: ''Seuraahan minua, poikaseni''. Niin Marie-Therese johdatti Lawrencen kirjastoon ja jäi seisomaan kirjastossa juuri sen hyllyn eteen, jossa salahuone sijaitsi.

Photobucket

''Näytähän minulle miten pääsit sinne'', kuningatar sanoi pojalleen ja seisoi vierestä katsoen kuinka Lawrence puuhaili hyllyn parissa. Viimein kun hylly heilahti sivuun, kuningatar johdatti Lawrencen yläkertaan ja niille kahdelle tuolille istumaan, jotka siellä olivat.

Photobucket

''Kerron sinulle erään tarinan, jonka isäsi kertoi minulle kauan sitten. Kun maata hallitsi vielä Cadelinien suku, ja kyllä Lawrence, Cadelinit hallitsivat maata ennen meitä'', kuningatar keskeytti huomatessaan poikansa yrittävän sanoa jotain väliin. ''Charleyn esi-isät eivät kuitenkaan hallinneet maata kovin hyvin vaan maassa nousi kapina, joka aiheutti lopulta vallankumouksen. Vallankumouksen yksi johtajista oli meidän esi-isämme William Sinclair, joka nostettiin kuninkaaksi Cadelinin kuningassuvun sammumisen jälkeen. Vallankumouksessa edellinen kuningas ja hänen perheensä menettivät päänsä, mutta eräs mies selvisi siitä. Hän on yksi Cadelineista ja siksi Charley kantaa edelleen suvun nimeä, sillä hän on selvinneen miehen monen sukupolven takainen lapsenlapsi.
Kuitenkin kun Sincalirit pääsivät valtaan, ensimmäinen kuningas päätti rakennuttaa linnaan salahuoneen, jossa kuninkaalliset olisivat turvassa jos uusi vallankumous joskus sattuisi. Silloin voisimme paeta sopivan tilaisuuden tullen linnasta pois eikä kukaan ehtisi meitä tappaa'', kuningatar päätti tarinansa.

Photobucket

''Ymmärrätkö nyt, miksi meillä on täällä linnassa tällainen huone? Se suojaa meitä vihollisilta ja siitä ei saa tietää kukaan ulkopuolinen'', kuningatar sanoi. ''Niin ja minä olen tietenkin ulkopuolinen kun en ole perijä'', Lawrence totesi. Kuningatar katsoi poikaansa surullisena ja kuiskasi: ''Ei, et sinä ole ulkopuolinen. Sinun ei vain tarvitse perijänä huolehtia tällaisesta''.

Photobucket

''Nyt sitten tiedät tarinan. Kuitenkin jos vallankumous iskisi uudestaan, sinäkin olisit vaarassa. Suosittelen siis, että valmista tulevaan kartanoosikin jonkinlainen huone, jonka kautta voit paeta tilanteen sattuessa'', kuningatar sanoi pojalleen heidän tullessa takaisin kirjastoon.

Photobucket

Marie-Therese siirtyi pian makuuhuoneeseen ja alkoi poistaa pinnejä hiuksistaan meikkipöydän ääressä. Pian hän kuuli askelia takanaan ja peilistä heijastui William. ''Oletko jo käymässä nukkumaan?'', William kysyi vaimoltaan. ''Kyllä minä meinasin. Ai niin. Lawrence löysi kirjaston salahuoneen tänään. Kerroin hänelle koko tarinan hänen ihmetellessään huoneen merkitystä'', kuningatar muisti.

Photobucket

Kuningas ja kuningatar kävivät pukemassa yöpukunsa ja heittäytyivät sängylle. ''Eihän hän tiedä työhuoneeni takana olevaa salahuonetta?'', kuningas muisti yllättäen. ''Ei, miten niin?'', kuningatar kysyi yllättyneenä. ''Ainoastaan perijöiden on hyvä tietää kaikki salahuoneet. Eihän sitä koskaan tiedä kenestä vallankumous lähtee liikkeelle'', kuningas totesi ja sammutti kynttilät.

                                                              *   *   *

Photobucket

William heräsi aamulla varhain. Hän päätti hiukan kuntoilla näin aamuvarhaisella ja sitten kutsua Eleanorin paikalle. Hän oli tehnyt päätöksensä ja tiesi kenet halusi rinnalleen johtamaan valtakuntaa.

Photobucket

William I oli myös herännyt varhain ja venytteli balettitangon ääressä muiden ollessa vielä vuoteissaan tai kuten poikansa William pihalla harjoittamassa kuntoaan. William olikin kuin vanha tekijä balettitangon luona, sillä niin kepeästi hänen jalkansa taipuivat korkealle ilmaan.

Photobucket

Lawrence jutteli Opalin kanssa tanssisalongissa. Opal oli tullut Eleanorin mukana Williamin kutsuttua tytön käymään. Pian Opal kuitenkin huomasi sekä Williamin että Eleanorin kadonneen ja huomasi päätyneen Lawrencen kanssa kahden juttelemaan.

Photobucket

William sanoi Eleanorille odottavansa tätä puutarhassa ja seisoi nyt siellä katsellen milloin tyttö saapuisi. Pian hän näkikin jo kauempaa Eleanorin kävelevän lähemmäs häntä ja poika alkoi liikehtiä levottomasti. Häntä jännitti suunnattomasti, sillä eihän hän ollut ikinä kosinut ketään.

Photobucket

''Huomenta Eleanor, olet kaunis'', William sanoi ja tarttui tätä kädestä. ''Huomenta vain sinullekin, teidän korkeutenne'', Eleanor sanoi takaisin. ''El, olen sanonut sinulle monta kertaa, että sinun ei kuulu kutsua minua siksi. Ja haluankin sanoa sinulle, että tahdon sinut minun kuningattarekseni'', William sanoi kiireesti Eleanorille.

Photobucket

Illalla ruokapöytä keskustelu pyöri tavanomaisella urallaan. ''Mitenkäs päivänne menivät?'', kuningas kysyi pojiltaan. ''Ihan hyvin, kiitos. Olin tänään koko päivän Opalin kanssa kun William ja Eleanor katosivat yhtäkkiä vaan jonnekin'', Lawrence sanoi ja otti toisen haukun leivästään.

Photobucket

Lounaan päätyttyä William käveli kolmanteen kerrokseen ja koputti isänsä työhuoneen oveen. Kuultuaan isänsä kutsuvan hänet sisään William avasi oven ja astui työhuoneeseen.
''Mikäs sinut tänne lennätti'', kuningas kysyi. ''Tahtoisin puhua kanssasi eräästä asiasta. Haluaisin nimittäin mennä kihloihin erään tytön kanssa'', William aloitti. ''Noh, kummastas aatelisesta onkaan kysymys?'', kuningas kysyi hymyillen.

Photobucket

Photobucket

''Olen isä rakastunut Eleanoriin ja tiedän, että hänkin rakastaa minua aivan omana itsenäni. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että Opal taas on rakastunut minuun isänsä painostamisesta'', William puhui taukoamatta. ''Arvelinkin sinun päätyvän Eleanoriin. Itse asiassa minustakin hiukan on tuntunut siltä, että Charley Cadelinilla ei ole ihan puhtaat jauhot pussissa valtakunnan asioita ajatellen. Tiedän hänen nimittäin hamuavan valtaa ja toivovan perheensä takaisin kuninkaallisten paikalle'', kuningas kertoi pojalleen.

Photobucket

William I nousi ylös ja kehotti myös poikaansa nousemaan. Kuningas astahti lähemmäs poikaansa ja sanoi: ''Annan sinulle siunauksen kosia Eleanor Cromptonia. Käyn huomenna heidän juttusillaan ja puhun Frederickin kanssa. Lisäksi käyn ilmoittamassa kihlajaistanssien ajankohdan''. Saatuaan suostumuksen prinssi William kietoi kätensä isänsä ympärille ja kiitti tätä syvästi.

Photobucket

Onnellisena William kävikin päivän päätteeksi nukkumaan. Hän oli saanut isältään virallisen luvan Eleanorin kosimiseen ja enää puuttuisi Frederickin lupa, mutta sitä tuskin tarvitsi edes miettiä.

                                                             *   *   *

Photobucket

Aamulla kuningas lähti kävellen suorittamaan pojalleen lupaamaansa tehtävää. Hän ilmoitti kaupungintaloon, ettei tulisi sinne tänään hoitamaan valtion tehtäviä, vaan hänellä olisi eräs toinen tärkeä homma hoidettavanaan.

Photobucket

Linnassa arki sujui hyvin. Lawrence leikki kurkistusleikkiä Jeremiahin kanssa lattialla ja Jeremiah katseli kauhistuneena veljeään, jonka kasvot aina katosivat käsien taakse. Heti kun ne taas tulivat näkyviin, Jeremiah alkoi taputtaa innostuneena käsiään yhteen.

Photobucket

Pian Jeremiah alkoi näyttää levottomuuden merkkejä ja Lawrence tiesi pikkuisella olevan nälkä. Niinpä hän kantoi pojan keittiöön ja asetti syöttötuoliin istumaan. Pian Fanny jo liitelinkin keittiöön ja otti kaapista pikkuiselle ruokaa.

Photobucket

Jätettyään pikkuveljensä Fannyn turvalliseen huostaan, siirtyi Lawrence huoneeseensa maalaamaan. Hän nautti saadessaan maalailla kaikessa rauhassa muiden katselematta hänen keskeneräisiä töitään.

Photobucket

Muutaman tunnin kuluttua William saapui hymyillen linnaan. Hänen ja Frederickin palaveri oli sujunut loistavasti ja he olivat yhdessä tuumin sopineet nuorten tulevasta avioliitosta. Frederick oli luvannut olla hiiskumatta asiasta vielä kenellekään vaan asia tulisi yllättyneenä muutaman päivän kuluttua pidettävissä tanssiaisissa.

Photobucket

''Sain hoidettua Williamin asian kuntoon'', kuningas kertoi vaimolleen. ''Minkä asian, kultaseni?'', kuningatar kysyi hämmästyneenä. ''Emmekö ole vielä muistaneet teille kertoa? Williamin ja Eleanorin kihlat on sovittu. Parin päivän päästä täällä linnassa järjestetään tanssiaiset missä julkaisemme tulevan kuningasparin kihlat'', kuningas selitti innoissaan vaimolleen. ''Onneksi poika päätyi Eleanoriin. Olen pitänyt tytöstä jo pienestä pitäen'', kuningatar sanoi hymyillen.

Photobucket

Pelattuaan pelin loppuun vaimonsa kanssa, kuningas siirtyi sitten harjoittelemaan karismaansa. Hän jutella höpötti valtion asioista sekä tulevista tanssiaisista peilikuvalleen ja hymyili leveästi. Linnan ilmapiiri oikein säteili onnea ja iloa näinä päivinä.

Photobucket

Kuningas ei kuitenkaan kaikessa tohinassa unohtanut poikaansakaan. Hän käytti pikkuista potalla ennen tämän nukkumaan menoa sekä kylvetti pikkuisen ammeessa. Puettuaan hänet pyjamaan, kuningas laski Jeremiahin maahan ja jätti hänet leikkimään vielä hetkeksi leluillaan.

Photobucket

Alhaalla odottikin jo illallinen ja koko perhe kerääntyi syömään ateriaa. ''Isä, etkö ollut maininnut mitään äidille ja Lawrencelle minun ja Eleanorin kihloista?'', William aloitti keskustelun yllättyneenä. ''No enhän minä sitä ollut muistanut'', kuningas sanoi hymyillen ja kertoi nyt myös Lawrencelle asiasta. Lawrence katsoi ruokaansa vaitonaisen ja tunsi pistoksen sydämessään. Hän ei ollut kertonut edes veljelleen rakastuneensa myös Eleanoriin. Nyt hän tiesi, että sekä hän ja Opal menisivät keskenään naimisiin vaikka molemmat olivat rakastuneet toiseen henkilöön.

Photobucket

William ja Lawrence pelailivat shakkia yhdessä kun kuningas tuli katsomaan peliä. ''Mitenkäs pojilla pelaaminen sujuu? Kumpi on voitolla?''. ''Näyttää siltä, että Lawrence on lyömätön tänään. Hän on voittanut jo kaksi peliä muutamassa minuutissa. Onkohan hän vihainen minulle'', William vastasi isälleen leikkisästi.

Photobucket

Pelattuaan pelin loppuun Lawrence sanoi olevansa väsynyt ja menevän vuoteeseen. Ylhäällä hän puki pyjaman päällensä ja meni vuoteeseen. Minun olisi pitänyt kertoa veljelle aikaisemmin asiasta. Mutta eihän se mitään olisi muuttanut, sillä hän rakastaa Eleanoria ja tyttö taas häntä, Lawrence ajatteli nukkumaan mennessään.

Photobucket

Pian Fanny tuli laskemaan myös iloisen Jeremiahin kehtoon. Poika oli ollut todella hyvällä tuulella koko päivän, eikä ollut aistinut lainkaan perheen poikien välillä olevaa kireää ilmapiiriä.

                                                              *   *   *

Photobucket

Aamulla vietettiin Jeremiahin synttäreitä. Juhlat pidettiin vain perheen kesken, sillä pojan tila oli taas yön aikana heikentynyt hiukan. Kuningas ja kuningatar eivät kuitenkaan halunneet ottaa mitään riskejä, joten prinssit ja Fanny katselivat Jeremiahin puhaltavan kynttilät sammuksiin.

Photobucket

Jeremiah kumartui kakkua kohden äitinsä kannustuksesta ja puhalsi kynttilöitä kohden heikon henkäyksen. Samaan aikaan kuin poikansa puhalsi, myös Marie-Therese puhalsi kynttilöihin ja sai liekit sammumaan. ''Loistavaa, Jeremiah! Loistavaa!'', kaikki kolme katsojaa huusivat kun kynttilät sammuivat yksitellen.

Photobucket

Kakun syönnin jälkeen William I lähti kaupungintalolle ja pojat kouluun. Marie-Therese taas maalaili taulua vahtien samalla Jeremiahin shakin peluuta. Jeremiah ei voinut mennä veljiensä mukana koululle, sillä kuume oli kohonnut jo 38 asteeseen.

Photobucket

Photobucket

Fannylla päivä oli yksi elämänsä kiireisimpiä. Hän alkoi valmistaa uunijäätelöä huomisiin tanssiaisiin, jotta tarjolla olisi jokin kaunis jälkiruoka. Vatkattuaan kakkupohjan aineksen Fanny pisti kakun uuniin ja alkoi pilkkoa persikoita ja mansikoita kakun päälle. Otettuaan kakun uunista hän laittoi persikat, mansikat ja vasta vatkatun marengin kakun päälle ja pisti sen hetkeksi takaisin uuniin.
Pian kakku olikin valmis ja Fanny katsoi ylpeänä jälkiruokaansa. Jos tämä ei ole kuninkaallisiin juhliin sopiva jälkiruoka niin minä sanon itseni irti tästä linnasta, Fanny ajatteli tyytyväisenä.

Photobucket

Pian Marie-Therese patisti Jeremiahin kolmannen kerroksen makuuhuoneeseen lepäämään. Pojan vointi näytti olevan sen verran heikompi, joten Fanny ja Marie-Therese yhdessä tuumin kantoivat pojan sänkyynsä. Marie-Therese ei poistunut hetkeksikään poikansa vuoteen viereltä vaan käski kantaa nojatuolin sängyn lähelle, jossa voisi lukea kirjaa.

Photobucket

Photobucket

Fanny tarkisti tanssisalongin pianon ja viulun viritykset. Huomisilla soittajilla soitinten täytyi olla täydessä soinnussaan ja mistään ei saanut kuulua vääristynyttä sointua. Fanny oli onneksi nuorena neitinä soitellut paljon, joten tämä ei ollut hänelle mikään ongelma.

Photobucket

Illallisella kaikki muut paitsi kuningas istuivat pöydässä. ''Missä kuningas on?'', kuningatar kysyi yllättyneenä. ''Hän söi jo hiukan aikaisemmin. Hänellä on niin paljon tehtävää vielä huomisen varalle, että istuu työhuoneessaan ja valmistelee huomista puhettaan'', nuorempi William kertoi.

Photobucket

Kun pojat ja kuningatar olivat syöneet, kutsui kuningas heidät oleskeluhuoneeseen juttelemaan. ''Lawrence ja William. Minulla on teille tärkeää kerrottavaa molemmille. William tietääkin kihlautuvansa huomenna Eleanor Cromptonin kanssa, mutta Lawrencen kanssa en olekaan jutellut sinun kihloistasi. Lawrence menet kihloihin Opal Cadelinin kanssa heti seuraavana päivänä tanssiaisista. Kutsumme sekä Opalin että Charleyn päivällä vierailulle ja sovimme asiasta työhuoneessani nelisin. Tanssiaisissa tanssit kuitenkin Opalin kanssa'', kuningas selitti pojalleen.

Photobucket

Kuninkaan kerrottua määräyksensä pojat siirtyivät pelaamaan korttia ja kuningas pelasi shakkia kuopuksensa kanssa. Marie-Therese jatkoi itse edelleen maalaamansa taulun maalailua.

Photobucket

Fanny vei vielä ennen nukkumaan menoa roskat roskiin. Huomenna hän ei kuitenkaan muistaisi tehdä kaikkea, mitä oli suunnitellut, joten nyt oli hyvä aika puhdistaa keittiö.

Photobucket

Photobucket

Kaksoset nukkuivat tyytyväisinä omissa sängyissään ja miettivät huomisia tanssiaisia. William oli innoissaan saadessaan julkaista Eleanorin ja hänen kihlansa ja Lawrence taas mietti omaa tulevaa kihlautumistaan Opalin kanssa.
Pikku Jeremiah nukkui tyytyväisenä sängyssään, eikä hänellä ollut aavistustakaan koko tanssiaisista. Hän vain itse mietti mitä kaikkea saisi puuhailla Fannyn kanssa muiden juhliessa. Kuningas ja kuningatar juhlistivat taas omaa nukkumaan menoaan yhteisellä viihdehetkellä lakanoiden välissä. Pian Fannykin sammutti makuuhuoneensa kynttilän valon ja koko linnan väki kävi unten maille.

                                                                *   *   *

Photobucket

Fanny heräsi aikaisin aamulla. Hänellä olisi tänään todella kiireinen päivä, eikä mitään saisi jättää puoli tiehen. Linna olisi seitsemän jälkeen illalla täynnä juhlivia vieraita, jotka saisivat kuulla prinssin ja Eleanorin kihloista.

Photobucket

Aamupala syötiin jännityksen vallassa. Kuningas yritti pitää puhetta yllä, mutta kukaan ei oikein pystynyt eläytymään keskusteluun. Niinpä kuningaskin luovutti pian ja perhe söi hiljaa aamiaisen loppuun.

Photobucket

Vessatkin täytyy kiiltää niin, että vieraat voivat peilailla itseään pesualtaasta. Minähän näytän, että olen maailman paras hoitamaan kuninkaallisten taloutta, Fanny puheli itselleen siivoillessaan oleskeluhuoneen toilettia.

Photobucket

''Tänään on se suuri päivä. Mieti rakkaani, vanhin poikamme menee kihloihin ja heistä tulee kuningas ja kuningatar meidän jälkeemme'', William I sanoi Marie-Thereselle. ''Oikeassa olet. En vain malta odottaa, että saamme nähdä lastenlastemme kirmailevan linnan pihamaalla'', kuningatar sanoi yhtä onnellisena miehelleen.

Photobucket

Kello läheni jo kuutta ja Lawrence käveli huoneeseensa päin. Hänen olisi aika mennä kylpyyn, kammata hiuksensa ja pukeutua frakkiin. Häntä jännitti suunnattomasti myös sen takia, että näkisi Eleanorin illalla. Lisäksi hän joutuisi katsomaan Opalin kanssa sivusta kun heidän molempien rakkaat kihlautuvat keskenään.

Photobucket

William oli saanut itsensä huoneessaan valmiiksi. Hän katseli kuvajaistaan peilistä ja kokeili frakin povitaskussa olevaa samettirasiaa. Rasiassa oli kaunis kultainen kihlasormus, joka oli kulkenut suvussa jo monta vuosisataa. Marie-Therese oli tuonut sormuksen hetki sitten pojalleen ja sanonut, että sen siirtyisi nyt häneltä Eleanorille.

Photobucket

Fanny oli saanut katettua linnan aulaan juhlavan aterian. Tarjolla oli loistavaa salaattia, kauniiksi paistettua kalkkunaa sekä mansikkahyytelöä. Lisäksi sivupöydällä oli Fannyn bravuuri jälkiruoka; uunijäätelö.

Photobucket

''Onnea iltaasi varten, Will'', Lawrence onnitteli portaiden yläpäässä veljeään ja nosti peukun pystyyn merkiksi. ''Kiitos veli. Arvaa vaan miten minua jännittää'', William sanoi ja henkäisi syvään. ''Hyvin se menee. Älä huoli'', Lawrence vielä lohdutti ja siirtyi portaille päin.

Photobucket

Photobucket

Molemmat pojat laskeutuivat yhtä aikaa aulaan ja katselivat hämmästyksissään ympärilleen. ''Täällähän on kaunista. Ja niin kauhean paljon kynttilöitä'', William huokaisi hämmästyneenä. ''Fanny on tehnyt suosikkipojalleen oikeat kunnon kihlajaiset'',  Lawrence virnuili veljelleen.
Myös kuningas ja kuningatar olivat paikoillaan aulassa. Molemmat istuivat omilla valtaistuimillaan ja odottivat Fannyn merkkiä siitä, että kuningas sai antaa luvan ovien avaamiseen vieraille. Viimein kello löi seitsemään illalla ja kuninkaan ääni kajahti aulassa: ''Vieraat ovat tervetulleita linnan tanssiaisiin!''.

Photobucket

Ensimmäiset astuivat ovesta sisään ja Charley Cadelin kiiruhti kuninkaan valtaistuimelle kiittämään kutsusta. Eleanor taas seisoi hämmentyneenä aulassa ja katseli ympärilleen etsien Williamia huoneesta. Viimein nähtyään tulevan miehensä, hän hymyili kauniisti ja käveli tämän luo.

Photobucket

Päivällinen oli katettu ruokailusalonkiin. Kuningas istui pöydän päässä ja antoi luvan kaikkien istuutua pöytään ja aloittavan aterian. Kuningatar taas istui pöydän toisessa päässä pitäen huolta loppupöydän viihtyvyydestä. Ikinä ei ollut linnan ruokailusalongissa istunut pöydän äärellä yhtä montaa ihmistä ja puheensorina täytti koko huoneen. Keittiössä Fanny katsoi ovelta hymyillen ja piti Jeremiahin harteilta kiinni. Pieni poika katsoi haltioituneena salongissa lounastavia ihmisiä ja oli onnellinen saadessaan Fannylta luvan katsoa niitä sivusta.

Photobucket

 Pian tanssisalongista alkoi kuulua pianon ääntä ja kuningas nousi ylös ja sanoi: ''Tanssisalongissa on alkanut tanssit, joten pyydän kaikkia halukkaita osallistumaan tansseihin''.
William II haki Eleanorin tanssiin ja veti hänet lähelleen. Tyttö katsoi poikaa hymyillen ja hänen silmänsä kimaltelivat onnesta. ''Oletko onnellinen, Eleanor? Nämä ovat sentään meidän juhlamme'', prinssi sanoi hymyillen. ''Et arvaa miten onnellinen olen. Tunnen eläväni jossain sadussa'', Eleanor sanoi hymyillen.

Photobucket

Koko tanssisalonki täyttyi pian tanssivista pareista ja kauniit tanssiaisleningit täyttivät tanssitilan. Kuningas ja kuningatarkin tanssivat onnellisina samalla katsellen ylpeinä ympärilleen. Williamin kihlajaisista oli todella tulossa oikea jymymenestys!

Photobucket

Pian olikin illan kohokohdan aika. William tarttui Eleanoria kesken tanssin kädestä ja johdatti soittajien korokkeelle. Rykäistyään kovaäänisesti ja saaden tanssijoiden huomion itseensä, William polvistui lattialle ja aloitti: ''Kaunis Eleanor, olemme tunteneet toisemme jo pienestä pitäen ja olet ollut minulle todella läheinen ystävä. Olemme osanneet nauraa sekä itkeä yhdessä unohtamatta myöskin kinastella ja tapella''.

Photobucket

''Siksi kysynkin sinulta, Eleanor Crompton, viettäisitkö kanssani loppu elämäsi ja seisoisit rinnallani halliten Cadelhillin valtakuntaa'', William päätti puheensa ja kaivoi samettirasian taskustaan ja paljasti katsojille sekä Eleanorille kauniin kihlasormuksen, jossa komeili todella arvokas timantti.
Eleanorin silmät täyttyivät kyynelistä ja hän vastasi onnellisena: ''Kyllä, tulen vaimoksesi''. William pujotti sormuksen tytön sormeen ja kietoi kädet tämän ympärille. Tanssisalonki täyttyi sillä hetkellä kättentaputuksista ja onnitteluista.

Photobucket

Metelin rauhoituttua hiukan hovimestari toi shampanjapullon tanssisalonkiin ja kaatoi vieraille pkuplivaa juomaa. Kuningas seisoi shampanjapöydän vierellä ja aloitti oman puheensa: ''Kiitän teitä omastakin puolestani osallistumisesta poikani kihlajaistansseihin. Olemme erittäin iloisia, että tulitte juhlimaan tätä kanssamme. Tämä on suuri päivä minulle kuninkaana, isänä ja tavallisena kansalaisena. Oma poikani on nainut parhaimmista parhaimman naisen. Toivotankin heille nyt onnea kihlajaisten kunniaksi ja toivon, että saamme osallistua heidän häihinkin kun poikani saapuu muutaman vuoden päästä yliopistolta''. Niin kuningas lopetti puheensa ja nosti lasin korkealle ilmaan ja huusi: ''William II:lle ja Eleanorille''. Kaikki tanssisalongissa yhtyivät huutoon ja joivat onnen maljan kihlaparin kunniaksi.

Photobucket

Tanssiaiset päättyivät maljan nostoon ja vieraat lähtivät linnasta. Etuovella olikin tungosta kun kaikki yrittivät pikaisesti toivottaa ovelle hyvästelemään tullutta kuningasparia sekä Williamia.

Photobucket

Marie-Therese siirtyi makuukammariin riisumaan kruunua,putsaamaan meikkejä sekä avaamaan hiuksiaan kun kuningas tuli. ''Oliko onnistuneet tanssiaiset?'', kuningas kysyi. ''Olivathan nuo. Eleanor oli todella kaunis. Violetti leninki todella puki häntä'', kuningatar sanoi ja nousi ylös tuolista ja käveli sängylle makaamaan.

Photobucket

Photobucket

''Huomenna naitat varmaan toisen poikamme?'', Marie-Therese kysyi. ''Kyllä, kyllä. Pyysin Charleyta tulemaan paikalle kello 15.00'', kuningas sanoi ja asetteli tyynyään paremmin.
Omassa huoneessaan William I katseli ulos ikkunasta. Hän näki huoneestaan suoraan Cromptoneille ja katseli Eleanorin huoneen ikkunan suuntaan. Olemme nyt siis kihloissa. Huomenna olisi aika siirtyä yliopistolle, joten täytyy käydä hyvästelemässä hänet aamulla, William ajatteli ja siirtyi vuoteeseensa nukkumaan.

                                                                 *   *   *

Photobucket

Fannya odotti aamulla kauhea sotku keittiössä. Hovimestarillakin oli kädet täynnä töitä, joten tämä oli fiksuna miehenä aloittanut roskien siivoamisen ja päättänytkin sitten jättää ne keskelle keittiön lattiaa.

Photobucket

Voi jestas tuota ihmeen hovimestaria. Hänestä ei kyllä ole sitten mihinkään. Joudun itse tekemään jatkuvasti kaiken työn ja vaivan. Ihan kuin minulla ei olisi jo kädet täynnä hommaa yhdelle päivällä, Fanny marmatti kantaessaan roskia roskalaatikkoon.

Photobucket

Kuningas oli juhlinut eilen hiukan liikaa, sillä hänen vatsansa oli pyöristynyt hiukan liian paljon. Elintasovatsasta onkin nyt sitten päästävä eroon ennen kuin liivin napit alkavat sinkoilla minne sattuu.

Photobucket

Niin kuningas sitten istui aamupäivän kuntolaitteella ja karisteli liikakilojaan pois. Anteeksi edelleen tuo kuntolaite. Kävin uudestaan lataamassa sen värinvaihto version, mutta download laatikko herjasi, että minulla on se eikä siksi asentanut sitä uudestaan. Noh, kai se on vaan tyydyttävä tähän.

Photobucket

Fanny teki perheelle oikean herkku lounaan poikien kunniaksi. Eilen oli William mennyt kihloihin ja tänään olisi Lawrencen vuoro. Laulellen häämarssia Fanny laittoi kalafileet tarjoiluastialle ja kantoi ruokailusalonkiin ja kattoi pöydän.

Photobucket

''Tänäänkö on sitten Lawrencen vuoro saada kihlattu?'', kuningatar kysyi mieheltään jälleen. ''Kyllä kyllä. Kunhan pojat tulevat koulusta ja Charley saapuu kolmen jälkeen niin sitten. On tärkeää tietää, että pojat saavat arvoisensa naisen puolisoikseen, sekä Cromptoneille että Cadelineille tämä on suuri kunnia'', kuningas selitti heilutellen haarukkaa ilmassa sinne tänne.

Photobucket

Jeremiah oli päässyt käymään ensimmäistä kertaa koulussa ja tuli kertomaan isälleen siitä: ''Tämä oli loistava päivä, kuningas. Sain heti kaksi uutta kaveria ja opettajatar oli todella mukava. Hän neuvoi minulle kuinka lasketaan numeroita yhteen. Olen kuulemma melkein luokan paras'', Jeremiah kertoi. ''Voi, aivan loistavaa poikaseni. Tiesin, että sinusta tulee todella fiksu. Isäsi on niin ylpeä sinusta'', kuningas kehaisi isänylpeyttä loistaen.

Photobucket

Jeremiah tahtoi pysyä luokkansa yhtenä parhaista, joten hän kipitti huoneeseensa tekemään läksyjään. Hän ei tahtonut huolestuttaa vanhempiaan sillä, että hän oli tuntenut koko päivän kipua vasemmassa rinnassaan. Kuningas ja kuningatar olivat viimein antaneet Jeremiahin painostuksesta luvan hänen osallistua kouluun kotiopettajattaren sijaan, joten miksi hän vaarantaisi sen nyt.

Photobucket

Kello oli viimein 15.00 ja Charley Cadelin oli sovittuna aikana linnan pihassa. Pian hän näkikin hovimestarin kävelevän häntä kohden. ''Hyvää päivää, herra Cadelin. Minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleeksi. Kuningas odottaakin teitä jo huoneessaan'', hovimestari tervehti kumartaen.

Photobucket

''Hyvää päivää, ystäväiseni. Kuinka on päiväsi mennyt?'', kuningas aloitti rupattelun Charleyn saavuttua työhuoneeseen. ''Kiitos kysymästä, oikein hyvin'', Charley vastasi. ''Haluaisin naittaa Lawrencen sinun Opal-tyttärellesi, joten siksi kutsuin teidät tänne. Minulle ja pojalleni olisi suuri kunnia saada teidät sukuumme'', kuningas sanoi. Niin, muttet voinut kuitenkaan naittaa tytärtäni kruununprinssille, Charley ajatteli, mutta sanoi ääneen: ''Ilo olisi kokonaan minun puolellani. Suostumme mielellämme tähän järjestelyyn''.

Photobucket

Niin Lawrence ja Opal kutsuttiin paikalle ja heille kerrottiin järjestelystä. Molemmat kuuntelivat vaitonaisina ja katsahtivat pikaisesti toisiaan. He tiesivät, että heidän oli suostuttava naimakauppaan, vaikka sanoisivat mitä. Siitä nousisi vain kauhea poru ja tappelu jos nyt sanoisivat muuta.

Photobucket

Niin Lawrence polvistui Opalin eteen ja sanoi: ''Opal Cadelin, minulle olisi suuri kunnia saada sinut kihlatukseni ja tulevaksi aviovaimokseni. Saisit samalla Sinclairin herttuattaren arvonimen''.

Photobucket

Opal katsoi hymyillen poikaa, joka kaivoi taskustaan kauniin timanttisormuksen, joka ei kuitenkaan ollut aivan yhtä loistokas, minkä Eleanor sai. ''Tulen, minä suostun puolisoksesi'', Opal sanoi ja nuorikot suutelivat toisiaan ensimmäistä kertaa elämässään. Niinpä kun Lawrence ja Opal menevät naimisiin yliopiston jälkeen, muuttavat he kuninkaanlinnasta omaan kartanoon ja saavat kuninkaalta arvonimet herttua ja herttuatar Sinclair. (Tästä lähdin kaikista prinsseistä, jotka eivät ole perijöitä, tulee herttuoita muutettuaan linnasta ja perustettua perheensä. Naisethan taas saavat aviomiestensä arvonimen avioliiton kautta).

Photobucket

Kihlojen jälkeen sekä William että Lawrence soittivat yliopistolle ja hakivat stipendiä. William sai stipendin hyvistä arvosanoista, logiikasta, luovuudesta ja parkettien partaveitsi-stipenfin. Lawrence taas sai arvosanoista ja luovuudesta. Rahaa pojat saivat mukavasti, sillä William sai 3 500 simoleonia ja Lawrence 1 750 simoleonia, joten he saavat tehtyä yliopistolle oman talon Jasperin ja Crispinin kanssa.

Photobucket

''Äiti ja isä, meillä olisi hiukan asiaa teille. Soitimme juuri yliopistolle ja meidät molemmat on hyväksytty sinne. Vaunumme ovat hetken kuluttua pihassa'', William sanoi. ''Ilmoittelemme teille edistymisestämme ja voimme tulla lomilla käymään pikaisesti, sillä matkat ovat sen verran pitkiä kulkea muuten'', Lawrence jatkoi. Sekä kuningas, että kuningatar halasivat poikiaan ja toivottivat hyvää matkaa.

Photobucket

Pian vaunut jo olivatkin linnan pihalla ja pojat hyppäsivät vaunuihin. Niin alkoi poikien neljän tunnin vaunumatka Cadelhillin toisella puolella sijaitsevalle yliopistolle.

Photobucket

Kuningatar oli onnellinen siitä, että hänelle jäi yhä nuorimmainen poika kotiin. Jeremiah oli hetki sitten pyytänyt äitiään lukemaan hänelle iltasadun.
''...Niin kuningas ja kuningatar elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Loppu'', kuningatar päätti sadun viimein. ''Se oli kaunis satu, äiti. Voitko lukea sen minulle uudestaan?'', Jeremiah kysyi hymyillen. ''Voi, nyt sinun on aika käydä nukkumaan. Luen sen sinulle sitten huomenillalla'', kuningatar sanoi ja peitteli poikansa vuoteeseen.

Photobucket

Jeremiah ei kuitenkaan saanut kuulla tarinaa enää seuraavana iltana. Kello 01.43 Jeremiah vetäisi viimeisen kerran henkeä vuoteessaan ja nukahti ikuiseen uneen. Pieni prinssi oli siirtynyt tästä tuonpuoleiseen 6-vuoden iässä.

                                                                    *   *   *

Photobucket

Aamulla kuningas ja kuningatar heräsivät hätääntyneeseen huutoon. ''Teidän korkeutenne, kuningatar Marie-Therese, Jeremiah on...'', Fannyn ääni vaimeni kuiskaukseksi. Molemmat nousivat kiireesti sängystä eikä heidän tarvinnut pyytää Fannya toistamaan lausettaan loppuun, sillä he tiesivät mitä hän olisi sanonut.

Photobucket

Photobucket

Kuningas ja Fanny katsoivat, kuinka kuningatar oli selin heihin ja tuijotti seinää. Kumpikaan ei uskaltanut mennä hänen lähelleen saati sitten sanoa hänelle mitään. Molemmat tiesivät, että kuningatar itki syvästi poikansa menetystä. Kyyneleet valuivat kuningattaren vaaleata poskea pitkin ja sydämeen koski se ikävä, minkä Jeremiahin menettäminen sai aikaan.

Photobucket

Linnassa pukeuduttiin suruasuun. Kuningatar pukeutui mustiin ja samoin kuningas. Prinsseille laitettiin yliopistoon heti viesti, että heidän on viipymättä tultava käymään kotona. Linnaan ei saanut tulla vieraita ja perhe ei saanut liikkua kaupungissa tai käydä töissä.

Photobucket

Photobucket

Jeremiahille oli tehty muistopaikka hänen maalauksensa luo muutamaksi päiväksi. Sekä kuningas ja kuningatar viettivät runsaasti aikaa poikansa kuvan lähettyvillä. ''Miksi en tajunnut, että hän on niin kipeä. Miksi en isänä huomannut, ettei hän ollut terve tullessaan koulusta'', kuningas syytteli itseään.
''Syytöksesi eivät tuo poikaamme takaisin. Sitä paitsi. Vika oli meidän molempien. Meidän olisi pitänyt tietää, mutta hän osasi hyvin piilottaa sen ikäisekseen'', kuningatar yritti lohduttaa miestään, mutta purskahti hysteeriseen itkuun.

Photobucket

Pian portailta kuului kahden pojan ääni: ''Äiti, isä, kuinka te voitte?''. William ja Lawrence olivat juuri saapuneet yliopistolta käymään pikaisesti lohduttamassa vanhempiaan.
''Kiitos, että tulitte käymään'', kuningas sanoi ja halasi Lawrencea. ''Tietenkin tulimme. Jeremiah oli sentään veljemme'', William II sanoi rutistaessaan äitiään tiukasti.

Photobucket

''Anteeksi, että lähdimme yliopistoon tällaisena aikana. Meidän olisi pitänyt lähteä hiukan myöhemmin, mutta emme aavistaneet...'', Lawrence aloitti, mutta kuningatar keskeytti. ''Ei se teidän vikanne ole. Kyllä me isäsi kanssa pärjäämme aivan hyvin. Älkää meistä huolehtiko'', kuningatar nyyhkytti ja pyyhki silmiään. (Tässä muuten näettekin sitten kasvaneen Lawrencen. Williamista en muistanut ottaa  tähän osaan minkäänlaista kasvokuvaa nuorena aikuisena, anteeksi).

Photobucket

William ja Marie-Therese siirtyivät aikaisin vuoteeseen ja lohduttivat toisiaan. He muistelivat yhdessä, minkälainen lapsi Jeremiah oli ja kuinka ei ikinä temppuillut vaan oli aina rauhallinen. Muistot koskivat molempiin kovasti, mutta ne samalla auttoivat pitämään Jeremiahin heidän lähellään.

                                                              *   *   *

Photobucket

Syksyn viimein päivä ei todellakaan alkanut kaikkien mielekkäimmin. Kuningas ja kuningatar söivät aamiaista aivan kahden, sillä kaksoset olivat yliopistolla ja nuorimmainen nukkui pois. ''Emme ole enää kauaa kahden, kultaseni. Kunhan William tulee yliopistolta ja häät on pidetty, niin saamme lapsenlapsiakin'', kuningas lohdutti vaimoaan. Marie-Therese vain hymyili miehelleen ja silitti hänen kättään.

Photobucket

Photobucket

Kuningatar sai viimein taas soittaa, sillä eilen hän ei saanut koskeakaan pianoon. Nyt hän saikin luovuutensa huippuun ja soitteli Jeremiahin lempi sävelmää. Poika oli usein pyytänyt kappaletta äidiltään ja Marie-Therese oli saanut taaperonakin pojan nukahtamaan sillä.
Kuningas kehitti omaa shakin taitojaan ja sai logiikkansa huippuun. Hän taas pelaili yksinään ja muisteli, kuinka oli muutama ilta takaperin pelaillut Jeremiahin kanssa ja poika oli onnistunut ensimmäistä kertaa elämässään voittamaan isänsä.

Photobucket

Puhelimen pirinä sai kuninkaan lopettamaan shakin peluun ja hän riensi vastaamaan. ''Kuningas William I, kuinka voin auttaa?''. Puhelimessa Frederick Crompton soitti osanottonsa kuninkaan pojan kuolemaan. Kuningas kiitti häntä ja miehet lopettivat puhelun pikaisesti.

Photobucket

Kuningatar käveli kolmanteen kerrokseen ja meni Jeremiahin entiseen huoneeseen. Nyt huone oli jälleen vierashuone, jossa vieraat saisivat nukkua. Kuningatar katseli ympärilleen ja näki tuolin, missä oli aina istunut lukemassa Jeremiahille tai katsellut hänen untaan.

Photobucket

Miksi sinä jätit minut näin varhain? Minun olisi pitänyt lähteä tästä maailmasta ennen sinua, kuningatar nyyhkytti ja istuutui vuoteelleen. Kohennettuaan tyynyn asentoa, kuningatar kävi vuoteelle pötkälleen ja sulki silmänsä.
Näin päättyi Sinclairien syksy ja talvi alkoi tehdä tulojaan.