Sain sittenkin tehtyä tämän viidennen osan ennen koiranpennun tuloa;) Olen myös saanut otettua extran kuvat sekä jo toisen kierroksen Laneista puolet:) Ajattelin, että jos pelaamiselle ei jää aikaa niin ehkä ehtisin kuitenkin kirjoitella. Niin ja laittakaapas sitten paljon kommenttia niin jaksan tehdä osaa vielä nopeammin;D

 

                                                  ( 77 kuvaa)

Sinclairin kuningaspari William I ja Marie-Therese elävät onnellisessa avioliitossa. William on mitä loistavin hallitsija ja Marie-Therese auttaa miestään siinä missä vain voi. Vaikka nuorten avioliitto onkin järjestetty, rakastuivat he palavasti toisiinsa heti ensi näkemältä.

Pian linnan luo alkoikin kerääntyä väkeä ja kuningatar menikin tervehtimään kuninkaan sotilaskaartiin kuuluvan Jem Gentryn kihlattua, Julieta. Jem ja Julie olivat vastikään menneet kihloihin ja Julie muutti Jemin luo huolehtimaan miehen kodista samalla kun itse mies hoitaa kansalaisvelvollisuuttaan.

''Voi, menitte siis pari päivää sitten kihloihin'', kuningatar huudahti jutellessaan Julien kanssa. ''Kyllä Teidän korkeutenne. Yllätyin kun hän yhtäkkiä vain polvistui eteeni ja pyysi kättäni'', Julie kertoi onnellisena. Juliella vain ei ollut aavistustakaan miksi Jem oli kosinut tätä näin pian. (Jemin, Amelian ja Julien tulevaisuudesta saatte lisää tietoa pian ilmestyvästä extrasta).

Sisällä kuningas William tutustui Cromptonien kotiapulaiseen Elsiehen, joka tuli veljensä ja tämän kihlatun mukana vierailulle kuninkaanlinnaan. William ja Elsie pelasivat yhdessä pokeria ja kuningas oli ällikällä lyöty kun huomasi kuinka hyvä tuo nainen on pelissä. ''Tehän pelaatte kuin ammattilainen'', kuningas totesi. ''Voih, mieti kun kasvat veljen ja hänen ystäviensä parissa, niin kaikkein parasta on opetella hyväksi kortinpeluussa'', Elsie naurahti iloisesti.

Kuningatar päätti kutsua myös hyvät ystävänsä Amelian ja Camillan vierailulle. Kuningatar riensi tervehtimään ensiksi saapuvaa Camillaa iloisena. ''Ihanaa, että pääsit tulemaan'', kuningatar huudahti ja heittäytyi naisen kaulaan. Camilla vastasi halaukseen lämpimästi ja pian naiset huomasivatkin Amelian saapuvan toisesta suunnasta.

Nyt kuningatar vuorostaan heittäytyi Amelian kaulaan ja halasi naista lämpimästi. Näiden kolmen naisen välille oli kasvanut lämmin ystävyys ja he tulivatkin toimeen erinomaisesti kolmestaan. Naiset kertoivat toisilleen kaikki surunsa ja ilonsa jättäen tietenkin kaikkein pahimmat asiat kertomatta.

Marie-Therese johdatti naiset puutarhaansa ja he istuutuivat alas pehmeälle ruohikolle. ''Kuinka voit, Camilla?'', kuningatar kysyi ja katsoi Camillan pyöreää vatsaa. ''Oikein hyvin, vaikka lapsi tuntuukin kasvavan kauheaa vauhtia. Opal odottaa ainakin tulevaa pikkuista innokkaasti, vaikka onkin vielä kovin pieni'', Camilla kertoi. Amelia liittyi mukaan keskusteluun ja sanoi: ''Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. Kun Jasper syntyi, Eleanor oli aivan innoissaan''. Kuningatar kuunteli hiljaa kahden naisen keskustelua hymyillen ja ajatteli jo omia tulevia lapsiaan.

Hetken kuluttua naiset nousivat ylös ja kuningatar alkoi kutittaa Ameliaa, joka nauroi hervottomana. Samalla Camilla haisteli raikasta kesänlopun tuoksua ja katsoi kesän viimeisiä kukkia hymyillen. Kolme naista olivat jälleen kuin kolme nuorta huoletonta teiniä keskenään ja unohtivat välillä kaiken vastuun, mikä heitä odotti jälleen kotona.

Illalla vieraiden poistuttua Marie-Theresa ja William lounastivat yhdessä ruokailusalissa. ''Miten päiväsi meni, kultaseni?'', kuningas kysyi vaimoltaan. Marie-Therese nosti katseen croissantistaan ja vastasi: ''Voi, oikein hyvin. Amelia Cromptonin ja Camilla Cadelinin kanssa oli oikein mukavaa viettää päivä''. Kuningas katsoi hymyillen vaimoaan ja kysyi vielä: ''Suostuisitkos sitten viettämään yön minun kanssani sen sijaan?'' Kuningatar punastui ja nyökkäsi miehelleen laskiessaan katseensa lautasella olevaan croissantiin.

Syötyään kuningatar kipusi toisessa kerroksessa sijaitsevaan kuningasparin makuuhuoneeseen ja alkoi siistiytyä. Hän yritti pyyhkiä päivän väsymystä kasvoiltaan ja katsoi kuvajaistaan kriittisesti. Kuinka hän pystyikin näyttämään näin uupuneelta.

Samalla William sytytti takkaan tulen luomaan tunnelmaa, sekä lämmittämään öiseltä kylmyydeltä. Tökkiessään puita hän samalla katsoi syrjäsilmällä peilin edessä heiluvaa vaimoaan hymyillen. Hän oli saanut puolisokseen mitä kauneimman naisen.

Pian kuningas ja kuningatar makasivatkin jo sängyllä vierekkäin ja kuningas suuteli kaunista vaimoaan hellästi silitellen samalla hänen hiuksia.

''Kultaseni, minä haluan sinua niin kovasti'', kuningas kuiskasi ja veti Marie-Theresen itseään vasten. Kuningattaren vartalo vetäytyi automaattisesti miehensä vartaloa vasten ja kuningatar avasi suunsa raolleen ja katsoi syvälle miehensä silmiin. Sama intohimo, jonka he olivat tunteneet jo hääyönään, ei ollut kadonnut minnekään heidän väliltään.

Kuningas heittäytyi vaimonsa päälle ja suuteli häntä kiihkeästi. Kuningatar vastasi suudelmaan ja tunsi kuinka onni valtasi hänen ruumiinsa ja hän rentoutui nyt kokonaan pitkän päivän jäljiltä. Ja ehkä hän nyt tulisi vihdoin uudestaan raskaaksi keskenmenonsa jälkeen ja saisi antaa miehelleen perijän.

                                                                      * * *

Seuraavana aamuna kuninkaan vielä nukkuessa Marie-Therese piti miestään sylissään. Hän kuunteli kuninkaan rauhallista hengitystä ja katsoi itse onnellisena makuuhuoneen kattoa. Miten hän pystyikään olemaan näin onnellinen järjestetyssä avioliitossa. Kaikki hänen ystävänsä eivät olleet saaneet kokea tätä samaa autuutta ja joutuivat yrittämään elää miestensä kanssa, joita eivät rakastaneet.

Kuninkaankin herättyä ja molempien suoritettua aamuhommansa tuli kuningas noin kahdentoista aikoihin takaisin makuuhuoneeseen kirjaa lukevan vaimonsa luokse.

''Marie-Therese, minun täytyy näyttää sinulle eräs asia, jonka isänikin näytti minulle ennen kuin nousin valtaan''. Marie-Therese nosti katseen kirjastaan ja katsoi kysyvästi miestään. ''Mistä on kysymys?'' Kuningatar sai kysytyksi ja painoi kirjansa kiinni.

Kuningas astui vielä lähemmäksi vaimoaan ja kuningatar nousi nyt itsekin ylös. ''Muistatko kun kerroin sinulle noin sata vuotta sitten tapahtuneesta vallankumouksesta, jonka seurauksena perheeni nousi valtaan?''.

Kuningatar nyökkäsi ja kuningas jatkoi: ''Vallankumouksen seurauksena silloinen kuningasperhe surmattiin raa'asti ja heidän perheitään vainottiin, jotta kukaan heistä ei jäisi eloon. Ainoastaan yksi kuninkaallisten pojista pääsi pakoon ja Charley Cadelin on hänen perillisensä. Isoisäni joutui katsomaan tätä veritekoa vierestä ja valtaan noustuaan hän päätti jotain. Hänen perheensä ei tulisi koskaan kärsimään tuolla tavoin!''

Kuningatar katsoi maahan järkytyksestä kuultuaan vallankumouksen verisen puolen ja kysyi lopulta: ''Miten tämä liittyy siihen, mitä halusit näyttää minulle?'' Kuningas tarttui vaimoaan kädestä ja johdatti hänet makuuhuoneessa olevan kirjahyllyn luo.

Kuningas otti vasemmalta puolelta pari kirjaa pois ja näytti kuningattarelle painauman kirjahyllyn seinämässä. ''Kun painat tätä lovea kynnelläsi kirjahylly pyörähtää ympäri ja paljastaa meille käytävän toiselta puolen''. Kuningatar katsoi ihmeissään kun hänen miehensä katosi kirjahyllyn toiselle puolelle. Nyt kuningatar meni itse hyllyn luo ja painoi samaa lovea kynnellään, jota William oli painanut hetki sitten.

Kirjahylly pyörähti ympäri ja näin kuningatarkin pääsi hyllyn toisella puolella avautuvaan huoneeseen. ''Voih, olet aivan pölyinen!'' kuningas huudahti ja alkoi pyyhkiä vaimonsa mekkoa. ''Miksi isoisäsi rakensi linnaamme salahuoneen?'' kuningatar sai kysytyksi. William katsoi vaimoaan ja tokaisi: ''Kiivetään ensin yläkertaan niin kerron sinulle siellä''.

Silloin vasta kuningatar huomasi kierreportaat huoneen nurkassa ja lähti kipuamaan portaita ylös kuninkaan perässä.

Ylhäällä he saapuivat huoneeseen, joka oli hyvin hämärä ja jossa oli vain vähän kalusteita. Takka ja sen edessä oleva sohva loivat aavemaisen tunnelman ja huoneen toisella laidalla oli vielä pieni pöytä, jonka päällä oli kynttelikkö, sekä kaksi tuolia.

Kuningatar katsoi miestään kysyvästi ja tämä jatkoi tarinaa: ''Isoisäni rakensi nämä salahuoneet, jotta voisimme mennä tänne turvaan ja poistua linnasta jos vallankumous tulisi uudelleen meidän valtakautenamme. Meillä olisi näin enemmän aikaa suunnitella pakoamme turvassa huoneessa, joista kukaan ei tiedä kuin yrittää puolustaa linnaa muista huoneista käsin''.

Nyt kuningas käveli salahuoneen kirjahyllylle ja siirteli jälleen kirjoja paljastaen salahuoneen toisen oven. Kuningas painoi lovea ja ovi pyörähti ympäri ja päästi kuninkaan toiseen huoneeseen.

Nyt kuningatar seurasi miehensä perässä ja huomasi sattumaltaan seisovansa miehensä työhuoneessa. ''Tämä salahuonehan johti työhuoneeseesi!'' kuningatar huudahti yllättyneenä. Kuningas nyökkäsi ja viittilöi vaimoaan seuraamaan häntä.

Kuningas johdatti Marie-Theresen toisessa kerroksessa sijaitsevaan kirjastoon (työhuone on kolmannessa kerroksessa) ja takimmaisen kirjahyllyn luo. ''Tämä hylly vie toiseen salahuoneeseen ja on lastenhuonetta lähempänä. Tätä kautta palvelusväki voi johdattaa lapset turvaan nopeasti ja turvallisemmin kuin käyttämällä meidän huonettamme'', kuningas kertoi.

Marie-Therese katsoi miestään ja kysyi lopulta: ''Miksi kerroit tämän minulle?'' William katsoi hetken vaimoaan ja vastasi: ''Jos minä en ole paikalla tai jos minulle sattuu jotain, on teidän hyvä tietää mistä pääsette turvaan''.

Pian kierroksen jälkeen kuningas päätti aloittaa aatelisperheisiin tutustumisen ja kutsui ensiksi vierailulle ja illalliselle Cadelinin perheen. Charley Cadelin tervehti kuningasta lämpimästi heidän pihassaan ja miehet menivät sisälle linnaan iloisesti naureskellen ja rupatellen.

Samalla Marie-Therese oli kattanut pöytään hyytelöä ja kutsui vieraat salonkiin nauttimaan jälkiruoasta. Keskustelu ruoan ääressä pyöri lapsissa ja Cadelhill'in asioissa ja tunnelma oli hyvin rento. Camilla ja Marie-Therese keskustelivat itse mieluummin lastensa asioista ja pienokaisista toisin kuin miehet tahtoivat puhua politiikasta.

Illallisen jälkeen pariskunnat siirtyivät oleskeluhuoneen puolelle ja naiset istuivat sohvalla jutellen kun William pyysi Charleyn mukaan korttipeliin.

''Naiset ne jaksavat aina keskustella lapsista'', Charley naurahti. William hymyili miehelle ja sanoi: ''Joko teillä on perijä talossa?'' Charley katsoi kuningasta hetken hiljaa kunnes vastasi: ''Ei meillä vielä, mutta meillä on kaunis Opal tyttönen kotona''.

''Olisi mukava jos pääsisitte joku kerta koko perheen voimin meille illalliselle. Vaikka sitten kun Teidänkin tulevat lapsenne ovat syntyneet ja hieman kasvaneet'', Charley esitti kutsun kuninkaalle. Kuningas vastasi kutsuun hymyillen ja vastasi: ''Tulemme mielellämme'' ja miehet vajosivat jälleen peliin.

Miehien jutellessa lapsista olivat naiset päässeet lempi puheenaiheeseensa; juoruiluun. Amelia oli vihdoin kertonut heille suhteestaan Jem Gentryyn ja Marie-Therese kysyi neuvoa Camillalta pitäisikö hänen kertoa Jemin ja Julien kihlauksesta Amelialle. Camilla oli sitä mieltä, että heidän olisi parempi vain olla hiljaa ja puuttumatta asiaan.

Pian kuitenkin Camillan ja Charleyn täytyi poistua, sillä Camilla oli raskaudesta johtuen väsynyt ja Opal odotti varmasti jo vanhempiaan kotona. Charley hyvästeli kuninkaan ja kuningattaren ja poistui vaimonsa kanssa linnasta ajatellen kuitenkin samalla, että vielä joskus hänen sukunsa saisi tämän kaiken vielä takaisin.

                                                                          * * *

Vieraiden lähdettyä kiipesi Marie-Therese uupuneena makuuhuoneen yhteydessä olevaan kylpyhuoneeseen. Hän laski kuumaa vettä ammeeseen ja laittoi hajustevaahtoa veden sekaan. Lopulta hän sai viimein riisuttua vaatteensa ja laskeutui kuumaan veteen.

Marie-Therese tunsi kuinka kuuma vesi hyväili hänen vartaloaan ja rentoutti hänen lihaksensa. Hän hieroi saippuaa ihoonsa ja peseytyi huolella.

Noustuaan ammeesta ja kuivattuaan veden iholtaan, kuningatar käveli pukuhuoneeseen ja etsi lipastosta yöpukunsa. Marie-Therese puki yömekkonsa päälleen ja sulki painavan lipastonlaatikon työntäen sitä kaksin käsin.

Ennen nukkumaan menoa kuningatar tarkisti pukeutumishuoneen peilistä kasvonsa, että oli varmasti saanut pois kaikki kosmetiikka tuotteet kasvoiltaan. Viktoriaanisen ajan meikit eivät tehneet hyvää iholle, jos ne unohti pestä ennen nukkumaan menoa.

Viimein kuningatar sai laskeutua pehmeään vuoteeseen ja vetäisi peiton päälleen. Laskettuaan päänsä tyynyyn ja suljettuaan silmänsä, kuningatar tunsi unen tulevan ja hän vaipui syvään ja levolliseen uneen.

                                                                         * * *

Myös kuningas sai kivuttua toiseen kerrokseen ja kääntyi oikeanpuoleiseen käytävään, joka johtaa kuningasparin makuuhuoneeseen. Kuningas tunsi silmiensä painavan kauheasti, mutta tiesi joutuvansa käymään vielä pesuillakin. Hän alkoi jo availla liivinsä nappeja saadakseen riisuttua vaatteensa nopeammin pois.

Kuningas kävi pikaisesti suihkussa ja nousi sitten ammeesta pois pestäkseen ihonsa sienellä. Hän laittoi sieneen saippuaa ja alkoi hinkkaamaan itseään puhtaaksi peilin edessä. Kun hän oli saanut käytyä kaikki raajansa läpi, kuningas astui takaisin ammeeseen ja huuhteli saippuaveden pois iholtaan.

''Tulitko jo nukkumaan?'' Kuningatar kuiskasi unisena tuntiessaan miehensä käpertyvän viereensä. ''Kyllä kultaseni. Jatka vain uniasi ihan rauhassa'', kuningas sanoi hennosti vaimolleen, joka käänsi poskensa tyynyä vasten ja nukahti uudestaan.

                                                                      * * *

Seuraavana aamuna Marie-Theresen syödessä aamiaista salongissa kuningas käveli ruokailusalonkiin sisäkön pukuun pukeutuneen naisen kanssa. Kuningatar katsoi molempia kysyvästi kunnes kuningas vastasi: ''Rakkaani, tämä nainen on uusi taloudenhoitajamme, joka hoitaa kaikki perheemme ruoanlaitot sekä muut kotityöt. Hän on muuten neiti Fanny Girloy.''

Kuningas ei ehtinyt sanoa muuta kun kuningatar jo nousi kiireesti pöydästä ja juoksi kovalla kiireellä viereiseen toilettiin. Kuningatar ehti juuri ja juuri kumartua pöntön ylle kun aamiainen siirtyi vatsasta pöntön sisuksiin.

Marie-Therese vetäisi pöntön ja katsoi huokaisten puhdistuvaa vettä. Kuinkas tässä nyt taas kävi näin? Hän odottaa taas lasta ja pelko uudesta keskeytyneestä raskaudesta alkoi pelottamaan kuningatarta. Hän ei kestäisi enää yhdenkään lapsensa menetystä!

Kuningatar pesi käsiään ja mutisi itsekseen: ''Minun on kyllä sanottava tästä miehelleni. En voi pitää häntä pimennossa kuten tein edellisenkin lapsen kanssa. Jos tulee uusi keskenmeno, niin ainakin hän on silloin tukenani.''

Toiletista tullessaan kuningatar meni oleskeluhuoneeseen, jossa kuningas oli pelailemassa shakkia. ''William?'', kuningatar kysäisi istuessaan miestään vastapäätä. ''Onko jokin hätänä?'', kuningas kysyi ja lajitteli shakkinappulat aloituspaikoille. ''Taidan odottaa lasta'', Marie-Therese tokaisi ja kuningas katsoi häntä hymyillen. ''Ihana kuulla. Olenkin toivonut jo meille pienokaista'', William vain vastasi iloissaan.

Samaan aikaan alkoi puhelin soida ja Fanny kiiruhti vastaamaan. ''Hyvää päivää herra Crompton. Kyllähän se sopii, kunhan varmistan asian vain Hänen korkeudeltaan'' Fanny sanoi ja laittoi kätensä puheaukon päälle kysyen samalla kuninkaalta: ''Herra ja Rouva Crompton haluaisivat tulla päivälliselle. Kävisikö se?'' Kuningas nyökkäsi ja Fanny kutsui vieraat linnaan neljäksi iltapäivällä odottamaan illallista.

                                                               * * *

Kello läheni neljää ja kuningatar oli juuri menossa ottamaan vieraita vastaan kun hän tunsi leninkinsä kankaan puristavan hänen alavatsaansa. Hän katsoi vatsaansa ja huomasi pingottuneen kankaan rypyt vatsansa kohdalla ja hymy nousi kuningattaren huulille. Hän odotti lasta!

Nyt olivat jo Cromptonitkin tulleet ja Marie-Therese meni tervehtimään rakasta Amelia-ystävätärtään pihalle. ''Voi ihanaa, että tulitte'', kuningatar huudahti ja antoi poskisuudelmat ystävälleen ranskalaiseen tapaan. (Vai olikohan se espanjalaiinen, sillä jotenkin muistelen että molemmissa kulttuureissa suudellaan tuttavaa poskelle)

Pian Fanny huusikin kaikki pöytään ja pöydän täytti iloinen keskustelu ja vilske. ''Olettekos muuten huomanneet, että kuningatar odottaa lasta?'' kuningas kysäisi äkkiä kaikilta. Kaikki vastasivat myöntävästi ja kuningas jatkoi: ''Jos minulle ja vaimolleni suodaan esikoiseksi perijä toivoisimme, että suostuisitte naittamaan teidän kauniin Eleanor-tyttäremme meidän kruununperijällemme.''

Cromptonin aviopari katsoivat hetken toisiaan ennen kuin Frederick sanoi: ''Olisimme todella suuressa kiitollisuudessa Teidän korkeudellenne jos tahdotte poikanne puolisoksi esikoistyttömme.'' Näin oli päätetty, että Williamin ja Marie-Theresen tuleva poika ja Frederickin ja Amelian tytär kihlautuisivat naimaikään tultuaan.

Illallisen jälkeen isäntäperhe ja vieraat siirtyivät jälleen oleskeluhuoneeseen. Nyt vuorostaan kuningatar ja Amelia pelasivat yhdessä korttia toisin kun miehet päättivät yhdessä pelata haastavaa shakkia. Naiset keskustelivat Amelian kahdesta lapsesta kun taas kuningatar kertoi raskaudestaan. Miehet sen sijaan keskustelivat raha-asioista sekä töistä.

Kesken pelin Marie-Therese kuitenkin väsyi niin kovasti, että Amelia suostutteli naisen lepäilemään sohvalla ja nukkumaan hiukan. Lapselle ei ollut tervettä, että äiti väsyttäisi itsensä aivan puhki ja kuluttaisi kaikki energiansa valveilla pysymiseen.

William taas johdatti silloin Frederickin hänen omaan yksityiseen keskustelutilaan ja sanoi: ''Olen niin iloinen, että lapsestanne tulee perijäni puoliso. Olet varmasti kuullut silloisesta vallankumouksesta, jossa Cadelinin kuningassuku syöstiin vallasta.'' Frederick nyökkäsi ja kysyi kuninkaalta: ''Olisiko siis mahdollista, että Charley yrittäisi päästä jotenkin takaisin valtaan?'' Kuningas nyökkäsi ja vastasi hiljaa: ''Sitä minä vähän pelkään.''

Pian sen jälkeen Frederick ja Amelia lähtivät ja kuningas ja kuningatar hyvästelivät vieraat. Jäätyään kahden kuningas astahteli kuningattaren luo ja kosketti naisen vatsaa. ''Siellä kasvaa meidän tuleva lapsonen'', kuningas sanoi hiljaa hymyillen. Kuningatar naurahti ja siveli miehensä kättä, mikä lepäili hänen vatsansa päällä.

Kuningasparin kiivettyä makuuhuoneeseen ja heidän tehdessä iltahommia, kävi Fanny sytyttämässä takkaan tulen ennen heidän nukkumaanmenoa. Fannyn tehtävänä oli sytyttää joka ilta makuuhuoneiden takkaan tuli, sillä loppusyksystä, koko talven ja alkukeväästä Cadelhill'issä vallitsi kylmyys öiseen aikaan.

Viimein pääsi Fannykin nukkumaan omaan huoneeseensa kun oli saanut tehtyä loputkin iltahommat. Palvelijoiden huoneet ovat kolmannessa, eli ylimmässä kerroksessa, ja sinne pääsi vain keittiöstä menevin kierreportain.

                                                                        * * *

Aamulla noin viiden aikaan, heräsi kuningas ja kävi suihkussa. Hän oli aivan kokonaan unohtanut eilisenä iltana mennä suihkuun, sillä hän oli ollut vieraiden lähdettyä niin uupunut. Tänään olisi myös siitä erikoinen päivä, että hän alkaisi hoitamaan kuninkaanlinnan ulkopuolelta käsin maansa asioita.

Kuningas ja kuningatar söivät hiljaisuuden vallitessa aamupalaansa kunnes kuningatar uskaltautui kysymään: ''Jännittääkö sinua noin kovasti tämänpäiväinen?'' Kuningas katsoi vaimoaan hiljaa ja nyökkäsi. ''Kultaseni, voin aivan hyvin lähteä tueksesi. En usko, että siitä on mitään vaaraa tulevalle lapselle''. ''Voi, et tule! Sinun täytyy lepäillä kotona, sillä nyt jo raskautesi alkaa viedä jo sinulta voimia'', kuningas huudahti huolehtivaisena.

Syötyään ja annettuaan vaimolleen suukon, kuningas hyppäsi hevosvaljakoihin ja ratsasti kiireesti Cadelhill'iin kuuluvaan kaupunkiin Cadeltowniin. (Tein heille oman kaupungin yöelämää lisäosan alueelle, jossa sijaitsee tori sekä muita tärkeitä yhteistontteja ja myöhemmin myös asuintiloja. Näistä kaupungeista tulee myöhemmin oma esittelynsä)

                                                                       * * *

Jäätyään yksin kuningatar kulutti aikaansa maalaillen omassa oleskelutilassaan. Hän päätti raskaudesta huolimatta yrittää korottaa taitotasoaan ja nythän hänellä on vain aikaa!

Fanny taas katseli keittiössä, että pian olisi aika kiiruhtaa torille ostamaan lisää ruokatavaraa kuninkaanlinnaan. Entiset varastot kun ovat tyhjentyneet huomattavasti kuningattaren kasvaneen ruokahalun myötä.

                                                                     * * *

Aika kului ja kuningas yritti saada mahdollisimman lyhyessä ajassa tehtyä kaikki hänen työ juttunsa, sillä kuningatar ei saanut enää poistua sängystä ja hän tahtoi viettää kaiken mahdollisen aikansa vaimonsa kanssa.

Kuningas makailikin vaimonsa vierellä sängyllä ja silitteli naisen vatsaa ja hiuksia.

Mutta kuninkaankin on määrä hoitaa velvollisuutensa maata kohtaan ja joutui poistumaan vaimonsa viereltä. Silloin Marie-Therese makaili yksin sängyllä pitkästyneenä ja ajatteli tulevaa lastaan.

                                                                               * * *

Viimein koitti kuningattaren synnytyksen aika. Kuningatar oli juuri kävelemässä alakertaan kun tunsi kauhean supistuksen ja tarrasi kaiteesta kiinni. Kuningatar huusi tuskasta ja pelkäsi joutuvansa kestämään tämän kokonaan yksin. Kuningas vain sattui olemaan juuri maansa asioilla eikä Fannystä aina tiennyt missä päin taloa hän milloinkin sattui oleskelemaan ja siivoilemaan.

Pian kuitenkin kipu helteni ja Marie-Therese sai synnytettyä terveen ja pontevan perijän Cadelhill'in maahan. Pojasta tuli tietenkin William II ja hänet tultaisiin kasvattamaan jo pienestä pitäen maan hallitsijalle sopivalla tavalla.

Kuningattaren kipu helteni kuitenkin vain hetkeksi, sillä kohta hän jo tunsi uusia supistuksia ja sai ponnistettua maailmaan toisenkin pojan, Lawrencen. (kaksoset tulivat muuten yllätyksenä, sillä en ole syöttänyt kuningattarelle juustokakkua enkä käyttänyt raskauskoodia/teiniraskaudenkaan kelloa)

Viimein Fanny oli kuullut kuningattaren huudon ja kiiruhti auttamaan emäntäänsä. Fanny löysi hänet pitäen toista lasta sylissään ja toisen lapsen makaamassa maassa. Fanny kiiruhti nostamaan kruununperijän lattialta ja Marie-Therese ja Fanny kantoivat pojat heille tarkoitettuun makuuhuoneeseen.

Fanny laski Williamin omaan kehtoon ja Marie-Therese laski Lawrencen toiseen kehtoon. Pojat nukkuvat lapsuuteensa asti samassa huoneessa ja sitten William muuttaa perijän kammariin, joka on hänen vanhempiensa huoneen vieressä.

                                                                     * * *

Kuninkaan tullessa kotiin, löysi hän Fannyn keittiöstä ruokkimassa Williamia ja meni kiireesti katsomaan. ''Synnyttikö Marie-Therese'', hän huudahti. Fanny nyökkäsi ja sanoi: ''Kyllä Teidän korkeutenne. Kuningatar synnytti tänään päivällä kaksi poikaa ja sylissänne oleva poika on Teidän perijänne William II.

Kuningas otti pienen perijänsä syliin ja alkoi helliä poikaa Fannyn siivotessa tuttipulloa lattialta. William oli nyt saanut itselleen komean perijän ja Eleanorin tulevan puolison.

Kuningasparin elämä ei kuitenkaan pyörinyt pelkästään lasten ympärillä vaan heidän täytyi hoitaa myös muita velvollisuuksia. He harjoittelivatkin logiikan ja karisman taitoja sen minkä ehtivät.

Fanny taas hoiteli lapsia vaihtamalla milloin Williamin ja milloin taas Lawrencen vaippoja. Lisäksi hänen täytyi lastenhoidon kanssa hoitaa myös muut talon askareet.

                                                                           * * *

Aika kului ja kaksosten kasvun aika oli käsillä. William kutsui aateliset juhlimaan heidän kanssaan. ''Ihanaa, että pääsitte tulemaan'', kuningas iloitsi Charley Cadelinille.

Marie-Therese taas tervehti Ameliaa ruokailuhuoneessa. ''Onnea lastesi johdosta'', Amelia sanoi ja halasi kuningatarta. Kuningatar kiitti ja vastasi halaukseen onnellisena.

Viimein koitti kaksosten aika kasvaa ja kuningas ja kuningatar seisoivat vieretysten ylpeinä vanhempina. Marie-Therese katsoi miestään ylpeänä, sillä kuningas näytti komealta ja ylpeältä seistessään poikansa kanssa kakun edessä.

Vieraat taputtivat ja kannustivat kaksosten kasvua innoissaan ja kuningatar katsoi heitä hymyillen, samalla kun kuningas katsoi vakavana vieraita jännityksestä johtuen.

Vieraiden lähdettyä, kuningas kantoi Williamin makuuhuoneeseen ja katsoi poikaansa. ''Sinusta tulee todella komea perijä. Kasvatan sinusta oivan pojan ja saat itsellesi kauniin tytön morsiameksesi'', kuningas puheli pojalleen.

Kuningatar kantoi taas Lawrencen poikien huoneeseen ja katsoi nyt vakavana miestään ja Williamia. Kuningas oli aivan kokonaan unohtanut Lawrencen eikä ollut tainnut kertaakaan pitää poikaa sylissään. Siksi kuningatar päättikin, että hän keskittyisi Williamin sijaan Lawrenceen ja antaisi tälle kaiken, mitä poika ikinä haluaisi.

Laitettuaan pojat nukkumaan, kävelivät kuningas ja kuningatar yhdessä makuuhuoneeseen ja heittäytyivät vieretysten sängylle. Nyt heillä oli kaksi komeaa poikaa ja maalla oli tiedossa kruununperijä.

 

Nyt voimme jättää kuninkaalliset rauhaan ja aloitamme kohta uuden kierroksen. Ennen toista pelikierrosta aion kuitenkin tehdä extran Jem Gentryn ja Amelia Cromptonin suhteen käänteestä. Toivoisin vain paljon kommentteja, kiitos.