Tässä olisi taas luettavissanne 13. osa. Lupasin, että saisitte tässä osassa tanssiaset, mutta pelissä tuli hiukan vastoinkäymisiä. Selitän syyn teille tarkemmin lopussa niin en paljasta teille osan kulusta mitään:) Hyvää lukuhetkeä kaikille ja kommentoikaa ihmeessä!

Lisäksi ilmoitan jo nyt, että aloitan koulun 4.1.2010. Se tarkoittaa, että päivitystahti hidastuu jonkin verran. Lisäksi muutan ensivuoden alussa (tammi- helmikuussa) poikaystäväni kanssa yhteen, joten minulla ei ole aluksi kuin kannettava. Se ei jaksa pyörittää simsiä kunnolla, joten osan teossa kestää jos pelaan vain kotona käydessä. Säästän kuitenkin rahaa uutta tietokonetta varten, jonka ostan sitten mahd. pian:)

Photobucket

                                                       ( 159. kuvaa)

Edellisissä osissa olemme saaneet selville Charley Cadelinin vallanhimon ja kuika hänen sukunsa hallitsi maata ennen Sinclaireja. Nykyään Charley tekee kaikkensa saadakseen lapsensa kuninkaallisten asemaan. Nyt Charley yrittääkin saada vanhimman tyttärensä kihlattua prinssi William II. Camilla ei tahtoisi antaa poikansa periä isänsä vallanhimoa ja luonnetta, mutta näemme kuinka hänelle käykään. Osassa selviää myös saako Charley tahtonsa läpi vai kenelle Opal joutuukan puolisoksi.

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

PhotobucketPhotobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

PhotobucketPhotobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

PhotobucketPhotobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

PhotobucketPhotobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

PhotobucketPhotobucket

 

PhotobucketPhotobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

PhotobucketPhotobucket

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

 

Photobucket

Kun Crispin saapui kotiin, hän meni isänsä puheille. ''Isä, haluaisin puhua kanssasi yliopistoon menosta. Olen miettinyt tätä jo pitkään ja prinssit sekä Jasper lähtivät jo yliopistoon. Voisinko lähteä heidän perässään?'', Crispin kysyi.

Photobucket

''Tietenkin poikaseni. Sinun on korkea aika jo päästä aloittamaan omaa elämääsi sekä ottamaan vastuuta perijänpaikastasi. Minulla ei ole mitään lähtöäsi vastaan'', Charley iloitsi ja halasi onnellisena poikaansa. Niin asia oli sitten päätetty. Crispin siirtyi halauksen jälkeen kauemmas isästään ja sanoi: ''Kiitos tuestasi, isä''.

 

Photobucket

Chrispin siirtyi suorilta puhelimen ääreen ja soitti muutaman puhelun. Hän sai itselleen stipendin hyvistä arvosanoista ja paikan eliittikoulusta. Niin asia oli saatu järjestetyksi ja poika meni ilmoittamaan äidilleen iloisen uutisen.

Photobucket

''Poikamme aikoo siis lähteä huomenna yliopistoon?'', Camilla kysyi mieheltään siirtyessään hänen viereen sängylle. ''Kyllä hänen oli jo aikakin. Hänen täytyy alkaa ottamaan vastuuta. Hänestä tulee sentään talomme perinteiden jatkaja'', Charley vastasi vaimolleen.

Photobucket

''Taidat olla oikeassa'', Camilla sanoi kietoessaan kätensä miehensä ympärille ja vetäessään Charleyn peitteen alle. Näin syksy sai loppunsa ja talvi teki tulojaan. Näin päättyy myös tarina Cadelienien parissa hetkeksi.

 

Kuten huomasitte, tanssiaisia en saanut järjestettyä:/ Cadelineilla olisi pitänyt olla tanssiaiset Opalin ja Lawrencen kihlojen kunniaksi, mutta se pahuksen varas varasti soittimen tanssiaissalongista. Perheellä ei myöskään ollut varaa ostaa uutta soitinta, joten joudutte valitettavasti odottamaan tansseja sitten kuninkaallisten osaan asti.
Yritän vaikka korvaukseksi järjestää kuninkaallisten tanssiaisista videon osan yhteyteen. Pitää vaan katsoa onnistuisiko se :P

Mutta toivoisin paljon kommentteja,sillä itsestäni osa onnistui hyvin. Oli erittäin mukavaa järjestää hiukan draamaa nuorten tyttöjen elämään:)
Kyselyjä- osiossa on sitten kysely mitä mieltä olette prinssin morsiammesta. Vastatkaa myös siihen;)

♥:llä Hattara

 

Perheen tytöt taas harjoittelivat kumpikin taitojaan. Opal harjoitti pianolla soittoa kun taas Odette tanssi balettia. Nuoret tahtoivat olla loistavassa kunnossa tulevaa avioliittoaan varten. Eivät ainakaan toisi pettymystä miehilleen.

Pian kello kilahtikin jo kolmeen ja vaunut seisoivat pihalla. Crispin kävi kiireesti vaihtamassa työasun päälleen ja käveli vaunuihin. Niin alkoi Crispinin ensimmäinen työpäivä.

Kun Odette ja Crispin saapuivat koulusta, molemmat kiirehtivät shakin ääreen. ''Anteeksi sisko. En ehdi pelata kuin hetken, sillä tunnin päästä vaunut tulevat hakemaan minua töihin'', poika selitti sisarelleen. Crispin haki töitä lakifirmasta ja sai kuin saikin juoksupojan paikan. Nyt hänen täytyisi käydä vielä yliopisto ja voisi keskittyä aikuisena hoitamaan ihmisten ongelmia.

Opal oli edelleen kipeänä. Hän ei taaskaan lähtenyt kouluun vaan katsoi kuinka sisarensa hyppäsivät vaunuihin ja poistuivat tontilta. Hän itse siirtyi syömään äitinsä tekemää ruokaa. Hän ei ollut kertonut kenellekään, ettei tahtonut käydä koulussa, sillä hän ei ollut juuri väleissä Eleanorin kanssa.

Syksyn viimeinen päivä lähti käyntiin. Charleyta odotti ennen töihin lähtöä laskut postilaatikossa. Mies maksoi laskut ja nousi vaunuun ja lähti töihin hakemaan jälleen ylennyksen.

Crispin teki vielä huoneessaan läksyjä. Hän oli kuullut prinssien ja Jasperin menneen jo yliopistolle ja tahtoi seurata poikia piakkoin. Hänen täytyi vain ensin saada mahdollisimman monta stipendiä avukseen.

                                                          * * *

Charley tuli pian vaimonsa perässä nukkumaan. Hän katsoi hiukan itseään nuorempaa vaimoa hymyillen ja antoi tälle suukon poskelle. Hänen vaimollaan vanhuus tulisi muutaman päivän myöhemmin, joten hän saisi vanhuksena nauttia nuoresta vaimostaan. (Camillan aikuisuus piteni kun toivoin nuoruutta Camillalle lampunhengeltä)

Lounaan jälkeen Camilla siirtyi kylpyyn. Hän oli väsynyt päivän jäljiltä ja tahtoi vain päästä piakkoin nukkumaan. Kuivattuaan itsensä, hän kipusi yläkertaan ja puki pyjaman päälleen. Laskettuaan päänsä tyynyyn, hän vaipui uneen.

''Crispin, eikö isä liity seuraamme?'', Odette kysyi veljeltään, joka istuutui pöytään. ''No eipä tietenkään. Hän sai taas ylennyksen töissään ja tahtoo harjoittaa karismaansa. Hän on taas vauhdissa'', Chrispin selitti perheelleen.

Todellakin. Charley oli jälleen saanut ylennyksen. Nyt vanhuuden kynnyksellä mies oli alkanut kohota urallaan huimaa vauhtia kun taas lasten ollessa vasta vauvoja hän ei saanut lainkaan ylennyksiä. Cadelhillin talous alkoi siis viimein taas kukoistamaan.

Camilla meni valmistamaan perheelleen illallista. Hän päätti tehdä porsaankyljyksiä ensimmäistä kertaa elämässään ja onnistui myös käräyttämään ne. Harmistuneena hän kattoi pöytään annokset ja kutsui perheensä syömään.

Viimein Odette ja Crispinkin saapuivat koulusta ja Odette siirtyi kirjahyllyn luo. Opal jutteli Megin kanssa puhelimessa. Hän ei ollut pitänyt yhteyttä Eleanoriin sitten tanssiaisten, jossa hän ei ollut ehtinyt juuri edes jutella ystävättärensä kanssa.

Koulun sijaan Opal joutuikin sitten harjoittamaan luovuuttaan. Opal oli nuorempaa sisartaan paljon jäljessä, sillä Odette oli saavuttanut jo muutama päivä sitten luovuutensa huipun. Opal taas oli vielä muutaman pisteen päässä siitä.

Muiden lähdettyä kouluun ja töihin Opal jäi äitinsä kanssa kotiin. ''Voitko miten pahoin'', Camilla kysyi tyttäreltään. ''Minulla on vielä hiukan huono olo. Kiitos, että annoit minun jäädä kotiin'', Opal kiitti äitiään aamiaisen äärellä.

Aamulla herättyään Charley siirtyi heti shakin ääreen. Muutaman tunnin siinä pelattuaan hän huomasi saavuttaneensa logiikkansa huipun. Vanhuus ei tule näköjään yksin, Charley ajatteli laittaessaan nappuloita syrjään. Pian hänen olisi aika siirtyä vanhuuteen ja antaa poikansa ottaa vallan perheessä.

Uutinen kosketti koko perhettä. Crispin kävi nukkumaan miettien sisartensa avioliittoa. Sama odottaisi myös häntä ja tulevaisuudessa hän joutuisi valitsemaan omalle jälkikasvulleen mahdollisimman edullisen avioliiton. Minun lapsilleni ei kuitenkaan käy kuin paras. Minä saan isäni tahdon läpi ja naitan tyttärelleni itse tulevan kuninkaan, Crispin ajatteli käydessään nukkumaan. Nämä ajatukset saattaisivat saada ties mitä aikaiseksi tulevaisuudessa.

                                                              * * *

Kuninkaan lähdettyä Charley etsi Opalin luokseen ja kertoi tytölle uutiset. ''Opal, sinut on nyt virallisesti naitettu kuninkaan nuoremmalle pojalle Lawrencelle. Sinusta on tuleva hänen puolisonsa poikien palattua yliopistolta ja muutatte häiden jälkeen omaan asuntoonne'', Charley kertoi.

Charley johdatti kuninkaan työhuoneeseensa ja sulki oven kuninkaan perästä. Miehet juttelivat tunnin verran huoneessa ennen kuin ovi avautui, kuningas asteli kätellen Charleyta ulos huoneesta ja poistui Cadelineilta.

''Hyvää päivää teidän korkeutenne. Mikä suo meille tämän kunnian?'', Charley tervehti Williamia. ''Haluaisin keskustella kanssanne poikani Lawrencesta ja tyttärestäsi Opalista'', kuningas sanoi.

Charley oli saapunut kotiin ja pian sen jälkeen Camilla näki ikkunasta kuninkaan astelevan heidän portaitaan pitkin kartanon ovelle.

Syötyään herkullisen jälkiruoan naiset siirtyivät olohuoneen puolelle. Julie istui Camillan vieressä ja katsahti Opalia hymyillen. ''Hänestä tulee todella kaunis morsian. Sääli, ettei prinssi William saanut häntä. He olisivat luonteen perusteella sopineet toisilleen paremmin'', Julie sanoi. Camilla katsoi tytärtään ja nyökkäsi. Onneksi kuningatar ei ollut kuulemassa, sillä hän jutteli oleskeluhuoneessa juuri Amelian kanssa ja olisi muuten varmasti loukkaantunut Julien kommentista.

Opal ja Odette saapuivat koulusta ja huomasivat äitinsä keskustelevan ruokailusalongissa. ''Kuuletko, mistä he oikein keskustelevat?'', Opal innoitsi. ''Meidän kihloista'', Odette hihitti sisarelleen. Tytöt jatkoivatkin kuiskutteluaan innoissaan.

Ruokailusalongissa naisten keskustelu kävi vilkkaana. Suurin puheenaihe oli tietenkin prinssin ja Eleanorin eiliset kihlat. ''Ihanaa, että maalle on nyt löytynyt tuleva kuningatar'', Camilla sanoi kuningattarelle. ''Et arvaakaan, mikä työ siinä oli. Mieheni järjesti käytännönasioita monta vuotta. Ymmärrätte varmaan mikä helpotus tämä minulle on. Nyt voin keskittyä täysin kuopukseeni'', Marie-Therese sanoi helpottuneena.

Nämä kolme naista sitten saapuivatkin yhtä aikaa Cadelinien luokse. Camilla otti vieraansa nauraen vastaan ja johdatti heidät perässään ruokailusalonkiin, jossa taidokas jälkiruoka jo heitä odottikin.

Camilla siirsi kakun ruokailuhuoneen tarjoilutiskille ja asteli puhelimen ääreen. Hän pyöritti ensin kuninkaanlinnan numeron ja kutsui kuningattaren. Sen jälkeen hän soitti vielä Cromptoneille sekä Gentryille.

Kun kakku oli viimein otettu uunista pois, Camilla kaatoi siihen hiukan siirappia. Hän hymyili katsellessaan onnistunutta jälkiruokaansa, sillä hän ei ollut kertaakaan aikaisemmin valmistanut mitään samankaltaista.

Camilla aloittikin päivänsä tekemällä uunijäätelöä. Hän päätti kutsua kaupungin naiset luokseen kahvituokiolle. Camilla sekoitteli hymyillen kakkuaineksia ja valmisteli herkullista jälkiruokaa hyräillen.

Tanssiaisten jälkeisenä aamuna Camilla ja Charley heräsivät yhtä aikaa. Charley siirtyi valmistautumaan töihin lähtöä varten kun taas Camilla hoiteli aamuaskareitaan ja toivotti miehelleen sekä lapsilleen hyvää koulu- että työpäivää.

Opal taas siirtyi huoneeseensa ja puki yöleningin päälleen. Hän istuutui sängylle ja nosti tyynyn sängyn seinustaa vasten. Hän huokaisi syvään ja kävi makaamaan sängylle. Kuumat kyyneleet polttivat tytön silmiä hänen etsiessään patjansa alta kirjan ja etsiessään kohdan missä oli menossa.

Eleanor näytti niin onnelliselta ja kauniilta seistessään Willin vieressä

, Opal ajatteli ja pyyhkäisi valuvan kyyneleen pois poskeltaan.

                                                       * * *

Linnassa juhlittiin ja tanssittiin myöhälle yöhön. Viimein kuitenkin kaikki lähtivät kotiin päin. Kotona Charley ja Crispin päättivät vielä pelata hetken shakkia. Opiskeluhuoneessa taas Camilla ja Odette lukivat yhdessä kirjaa vaihdettuaan takaisin normaalit vaatteet. Molemmilla osapuolilla keskustelu kuitenkin kulki juhlissa ja kuinka Eleanorin ja prinssi Williamin kihlat oli tullut julki.

Niin koko perhe lähti kävelemään kohti kuninkaanlinnaa. Charley mutisi ostavansa seuraavaksi heille vaunut, sillä oli hyvin alentavaa joutua kävelemään koko matka linnalle asti!

''Anteeksi, että tulen vasta nyt'', portaista kuului ja kaikki kääntyvät katsomaan Opalia. ''Oletpa kaunis'', Camilla huudahti tyytyväisenä. ''No tulithan sinä viimein'', Charley mutisi katsellessaan kaunista tytärtään. Hän hymyili rohkaisevasti perheelleen ja sanoi: ''Eiköhän lähdetä menemään''.

Kaikki olivat jo kokoontuneet alakertaan odottamaan Opalia. ''Taas sitä tyttöä saa odottaa!'', Charley puhisi vihaisena. ''Olemme kohta viimeisiä siellä ja sehän antaakin meistä hyvän kuvan'', Crispin osallistui isänsä valitukseen.

Viimein Opal oli valmis. Hän katsoi pikaisesti itseään peilistä ja nyökkäsi tyytyväisenä. Ainakin hän olisi tänä iltana kaunis! Kukaan ei saisi tietää, kuinka kovasti hän tahtoi olla Eleanorin kengissä.

Opal veti ylimmän vetolaatikon auki ja kaivoi itselleen sieltä kengät. Sitten hän avasi toisen ja otti sieltä esille vaaleanpunaisen silkkinauhan, jonka rouva Emdon oli antanut hänelle pukua varten. Viimeiseksi hän otti esiin mekkonsa ja katseli sitä hieman hymyillen. Kun rouva Emdon oli tehnyt sitä, hän oli kuvitellut menevänsä kihloihin Williamin kanssa.

Odette laittoi huoneessaan hiuksensa ja katsoi tyytyväisenä itseään peilistä. Hän oli todella kaunis. Enää vain leninki ylleen ja hän olisi valmis.

Opal katsoi itseään peilistä. Hän oli saanut itsensä valmiiksi. Hän näytti kauniilta ja hän hymyili kuvajaiselleen kuiskaten: ''Hyvin se menee. En näytä heille kuinka minuun oikeasti koskee''.

Opal, Camilla ja Charley kipusivatkin yläkertaan pukeutumaan juhla-asuihinsa. Opal poistui huoneeseensa ja äitinsä ja isänsä omaansa.

Ennen tansseihin lähtöä Chrispin kasvoi teiniksi. Hänessä on melko paljon samaa näköään kuin isässään ja hänestä tulee yhtä ankara perheensä hallitsija kuin isästäänkin. Pian hänet esitelläänkin sitten Meg Gentrylle, jonka kanssa hän menee naimisiin.

Opal ja Odette saapuivat koulusta. Odette kiiruhti hymyillen sisälle viemään läksynsä. Pian pitäisi alkaa valmistautua kuninkaanlinnan tanssiaisiin. Opal tuli allapäin pois vaunuista. Häntä pelotti suunnattomasti tunteensa. Hän ei tahtonut kuulla kuinka illalla kuningas ilmoittaisi parhaan ystävänsä ja rakkaansa kihlat.

Camilla maalaili taulua lasten ja Charleyn lähdettyä töihin. Pian hän jo huomasikin saavuttaneensa luovuutensa huipun. Nyt hän voisikin sitten keskittyä ruoanlaiton opiskeluun ja sen jälkeen vaikka kuntoiluun.

Odette tutkiskeli itseään peilin ääressä. Hän näki itsensä kauniina ja nuorekkaana. Hänellä on kaunis ja kuulas iho, sekä sievä hymy. Hän tekisi Jasperista varmasti maailman onnekkaimman miehen ja synnyttäisi hänelle monta poikaa.

Aamulla perheen naisia odotti järkytys. ''Meillä on käynyt varkaita'', Camilla huudahti. ''Mitä meidän pitäisi tehdä? Pitäisikö isä herättää?'', Opal huudahti. Odette kiiruhti yöleninki päällään alakertaan kuullessaan äitinsä ja sisarensa äänen ja huomasi, mitä oli tapahtunut.

Lopulta Charley tuli katsomaan, mikä meteli alhaalta kuului ja hälytti poliisin. Juteltuaan poliisin kanssa, hän kertoi perheelleen, ettei mitään ollut tehtävissä. Pianoa tuskin saataisiin takaisin.

Cadelhillissa on todellinen rikosaalto vauhdissa. Yöllä nimittäin myös Cadelinien luo murtauduttiin. Kukaan ei kuullut kuinka varas tiirikoi oven auki, asteli sisälle aulaan ja suunnisti tanssisalonkia kohden.

Kaikkein oudointa oli, että tämäkin varas varasti perheen soittimen. Formaneillakin piano varastettiin ja nyt myös Cadelinien salongin piano vietiin.

Illallinen syötiin hiljaisuuden vallitessa. Kukaan ei puhunut toisilleen mitään, vaan kaikki söivät lautasensa tyhjiksi ja poistuivat yksitellen ruokailuhuoneesta. Opal meni saman tien huoneeseensa nukkumaan. Hän yritti saada unta, muttei onnistunut siinä laisinkaan. Huomenna olisivat nimittäin tanssiaiset.

                                                      * * *

''Aion mennä tanssiaisiin. En anna heidän uskoa, että itken jonkin mitättömän prinssin takia! Ja turha sanoa, että muka ymmärtäisit. Mistä sinä muka sen tietäisit kun sinulla ei ole ollut kuin isä'', Opal huusi äidilleen.

Hetken näytti kuin Camilla olisi sanomaisillaan tyttärelleen jotain, mutta muuttikin mieltään. Sen sijaan hän katsoi tytärtään pettyneesti ja sanoi: ''En mitenkään'' ja poistui huoneesta.

''Opal, älä itke. Isäsi ei olisi saanut painostaa sinua. Tietenkin ymmärsit väärin'', Camilla lohdutti. ''Sinun ei tarvitse mennä huomisiin tanssiaisiin. Se voisi olla sinulle liian raskasta. Ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu'', Camilla yritti koskettaa vuoteen reunalla istuvaa tytärtään, mutta tämä nousikin nopeasti seisomaan.

Opal ei halunnut kuulla enempää. Hän juoksi kiireesti olohuoneesta pois omaan huoneeseensa. Hän paiskasi oven kiinni ja lysähti itkien sängylle. Pian hän kuuli portaikosta kevyet askeleet ja tiesi äitinsä seuraavan häntä.

''Missään vaiheessa en sanonut, että kuningas oli jo päättänyt naittaa teidät yhteen. Hän oli ollut koko ajan enemmän Eleanorin perään, joten sinun oli määrä muuttaa prinssin mieli, jotta olisit voinut saada prinssin. Sinä se tässä epäonnistuit, en minä. Saat syyttää kokonaan itseäsi, ettet saanut prinssi Williamia. Olisit yrittänyt enemmän'', Charley huusi vuorostaan.

''Käskit minun saada prinssi Williamin rakastumaan itseeni, sillä hän aikoi mennä kanssani naimisiin. Noh, vietin hänen kanssaan aikaa, rakastuin häneen itse ja lopulta hän valitsi Eleanorin. Lupasit minulle, että minä menen Williamin kanssa naimisiin'', Opal huusi.

Kotona hän ryntäsi suoraan olohuoneeseen vanhempiensa eteen. ''Huijasitte minua'', Opal sähähti silmät punaisena. Camilla ja Charley katsoivat yllättyneenä tytärtään. Charley avasi suunsa, mutta Camilla vaimensi miehensä pikaisesti koskettamalla tämän kättä. ''Mitä tarkoitat?'', Charley lopulta kysyi.

Opal juoksi vaunuihin, jotka olivat juuri lähdössä kahvilan edestä. ''Vieväthän nämä Cadelhilliin?'', Opal kysyi kuskilta, joka nyökkäsi vastaukseksi. Opal istui koko matkan katsellen jalkojaan. Kyyneleet valuivat nyt vuolaammin eikä hän saanut tyrehdytetyksi niitä. Viimein ajomatka loppui ja hän käveli puolisen kilometriä vaunupysäkiltä kotiinsa.

''Tulen minä'', Opal sanoi katsoen virtaavaa vettä. Hän katseli kuinka hänen kyyneleensä putoilivat veden sekaan ja hän sulki hanan. ''Minun täytyy lähteä kotiin'', Opal sanoi lopulta ja käveli pois kahvilasta. Eleanor jäi seisomaan surullisena toilettiin ja tunsi kuinka menetti parhaan ystävänsä.

Opal pesi kasvonsa kylmällä vedellä samalla rauhoittaen itseään. Hän kuuli perästään oven käyvän ja Eleanorin astuvan sisään hänen jäljestään. ''Opal, olen niin pahoillani. Ymmärrän jos et halua tulla tanssiaisiin. Kukaan ei voi velvoittaa sinua tulemaan sinne tämän jälkeen'', Eleanor kuiskasi surullisena.

Opal kuunteli hämmentyneenä ystäväänsä. ''Kuningas naittaa sinut Williamille?'', hän sai viimein suustaan. Eleanor nyökkäsi surullisena ja kuiskasi: ''Minä tiedän, että olet rakastunut häneen, mutta tämä ei ollut minun päätettävissäni ''. Opal istui hetken vaiti ja nousi sitten ylös. Hänen sydäntään puristi. Hän ei saanut henkeä. Hän ei osannut sanoa mitään, mutta tunsi kyynelten polttelevan silmiä. Hän nousi nopeasti tuoliltaan ja kiiruhti toilettiin.

Nuoret menivät jälleen kahvila Lemonelaan ja Eleanor tilasi itselleen kahvin. ''Tuota Opal. En tiedä miten sinulle tämän kertoisin. Kuningas tuli eilen käymään kotonamme ja jutteli isäni kanssa pitkään. Olet varmaan kuullut kuninkaanlinnassa järjestettävistä tansseista'', Eleanor aloitti. ''Tietenkin olen. Odotan niitä innolla'', Opal vastasi hymyssäsuin. Eleanor oli hetken vaiti ennen kuin sanoi: ''Tanssiaisissa kuningas julkistaa minun ja William II kihlat. Minut naitetaan prinssi Williamille''.

Eleanor kertoi tulleensa omilla, joten neidit istuutuivat Cromptoneiden vaunuihin (jotka näyttävät kyllä edelleen olevan Cromptoneiden pihassa, kröhöm, pahoittelen) ja matka kohti Cadletownia taas alkoi.

Opal siirtyi pois pelin äärestä juttelemaan ystävättärelleen. ''Haluaisitko lähteä kanssani Cadletowniin? Haluaisin jutella kanssasi eräästä asiasta'', Eleanor sanoi Opalille. ''Mielelläni. Tulitteko omilla vaunuillanne vai pitääkö meidän mennä odottamaan vaunuja pysäkille?'', Opal kysyi.

''Hyvää päivää'', tuttu ääni kuului Opalin takaa. Opal katsoi hymyillen Eleanoria ja huudahti: ''Hyvää päivää. Mikäs sinut tänne lennätti? Emme kai olleet sopineet mitään?''. Eleanor pudisti päätään ja sanoi: ''Halusin vain tulla tapaamaan sinua.

Naiset harjoittivat opiskeluhuoneessa taitojaan. Odette oli innostunut maalaamaan, Camilla tahtoi saada luovuutensa huipulle ja Opal taas harjoitti karismaa peilin edessä. Pian he kuitenkin kuulivat ovikolkuttimen kolinan ja Charleyn astelevan avaamaan ovea.

Opal ja Odette saapuivat pitkästä aikaa yhdessä koulusta pois. Odette nousi kiireesti vaunuista ja harppoi kovalla kiireellä sisälle taloon. Opal taas asteli ulos ihaillen kaunista syyspäivää. Vielä sai ihailla perhosiakin, jotka katoaisivat pian talven tieltä.

Kun Cadelinien lasten aika oli mennä kouluun, myös Edwinan vaunut tulivat hakemaan hänet Cadelinien pihasta. Edwina katsoi hymyillen aatelisten kartanoa ja pohti mielessään, kuinka ainutlaatuisen kokemuksen oli saanut asuttuaan talossa yhden yön.

Heti herättyään Edwina siirtyi ompelukoneen ääreen. Hän tahtoi saada Odeten asun mahdollisimman nopeasti valmiiksi, jotta ehtisi nähdä vielä miehensäkin ennen tämän töihin lähtöä. Asun teossa hurahtikin muutama tunti ja viimein Edwinan edessä oli valmis luomus.

Edwina etsi Odetten ja ojensi mekon kauniiseen pakettiin pakattuna Odettelle.

Viimein hän pääsi nukkumaan sänkyynsä ja rentoutumaan huomista varten oikein kunnolla. Kunhan hän saisi vielä Odetten mekon valmiiksi, hän voisi matkustaa takaisin kotiinsa perheen luokse. Hänellä oli jo kauhea ikävä miestään ja kauniita lapsiaan.

                                                                   * * *

''Tässä olisi tämä mekkosi'', Edwina sanoi ja ojensi paketin Opalille. ''Joko sait sen valmiiksi?'', Opal kysyi hämmentyneenä. ''Tietenkin. Eihän minulla ole aikaa hukattavani, sillä huomenna valmistan vielä sisarellesikin mekon'', Edwina sanoi iloissaan.

Viimein usean tunnin jatkuvan ompelemisen jälkeen asu oli valmis. Edwina huokaisi helpotuksesta ja laski mekon kauniiseen pakettiin. Hän nousi ylös tuoliltaan ja venytteli jäseniään. Hänen niskansa oli kipeä jatkuvasta istumisesta, mutta se ei häntä haitannut. Hän oli juuri valmistanut asiakkailleen todella kauniin juhla-asun.

Opal yritti sillä välin saada vartalonsa tanssiaiskuntoon. Hän hikoili suunnattomasti lämmitellessään balettitangon avulla ja samalla katsellen leninkinsä valmistumista. Viimein kun hän oli aivan puhki, hän raahautui kylpyyn.

Niin Edwina sitten aloitti työnsä. Hän siirtyi naisten harjoitushuoneen ompelukoneelle ja kävi käsiksi kankaisiin ja kaavoihin. Monta tuntia nainen siinä uurastikin pitämättä lainkaan taukoja. Milloin hänen työnsä edistymistä kävi katsomassa Opal, milloin Camilla ja milloin itse Charley Cadelin.

Lopulta luonnos oli kuitenkin valmis ja naiset pääsivät yhteysymmärrykseen. ''Eli laitamme alle vaaleanpunaista sametti ja siihen päälle sitten hentoa pitsiä erilaisin koristekuvioin. Lisäksi mekkoon kävisi erinomaisesti vaaleanpunaisesta silkkinauhasta tehty rusetti vyötärölle'', Edwina päätti ja Opal nyökkäsi innoissaan. ''Puvusta tulee varmasti fantastinen'', Opal huudahti.

Opal istui mittauskorokkeella samalla kun Edwina selitti suunnitelmiaan tytölle ja piirteli luonnostaan aina keksittyään uuden idean. Opal kuunteli ja nyökkäili välillä kysyen, mitä nainen tarkoitti.

''Olisiko sinulla jonkinlaisia toiveita asun suhteen? Tahdotko siitä kuinka pitkän ja haluatko sen laskeutuvan miltä kohden lantiotasi alas? Lisäksi millaista kangasta haluat ja tuleeko siihen pitsiä?'', rouva Emdon luetteli kysymyksensä. ''Kuinka paljon minun oikein pitää suunnitella sitä etukäteen?'', Opal kysyi hämmentyneenä. ''Noh, jospa siirrymme huoneeseeni suunnittelemaan sitä sitten

yhdessä'', rouva Emdon ehdotti Opalille.

Kun rouva Emdon oli jättänyt tavaransa huoneeseen ja siistiydyttyään hiukan hän siirtyi olohuoneeseen. ''Neiti Opal, olisitteko halukas suunnittelemaan tulevaa pukuanne kanssani?'', Edwina kysäisi. Opal katsoi naista innoissaan ja nyökkäsi: ''Kyllä kiitos, rouva Emdon''.

''Antakaas kun näytän teille huoneenne, jossa nukutte yönne'', Camilla sanoi ja lähti johdattamaan ompelijatarta läpi Cadelinien talon kohti vierashuonetta. Edwina katseli samalla hämmästellen ympärilleen. Paikka oli todella suuri ja huomiota herättävä. Kunpa hänenkin perheellään olisi tällaiset rahat.

Pian Camilla avasi edessään olevan oven ja astui vaatimattomammin sisustettuun huoneeseen. ''Tässä olisi makuuhuoneesi. Toivottavasti viihdyt täällä. Sano vain heti jos sinulta puuttuu jotain. Huoneen yhteydessä oleva toiletti ei muuten ole vielä toiminnassa, joten joudut käyttämään tanssisalongin lähellä olevaa toilettia'', Camilla esitteli huonetta.

''Hyvää päivää rouva Emdon. Ihanaa, että suostuitte tulemaan meille tekemään muutaman asun'', Camilla tervehti vierastaan Charleyn lähdettyä jo töihin. ''Ilo on kokonaan minun puolellani. Toivottavasti vain teokseni sitten kelpaavat teille'', rouva Emdon sopersi iloisena.

Niin Edwina Emdon saapui Cadelinien luokse. Rouva Emdon oli avannut liikkeensä vanhempiensa kuoltua ja hänen oli täytynyt elättää itsensä. Sitten hän oli kuitenkin tavannut erään miehen, rakastunut häneen ja mennyt tämän kanssa naimisiin. Nyt heillä oli kolme lasta, esikoispoika sekä kaksoistytöt. Silti hänen miehensä oli antanut hänen jatkaa uraansa, sillä maan rikkaat pitivät Emdonin ompeluksia suuressa arvossa.

''Ihanaa. Leninki mittatilaustyönä. Saan siitä siis juuri niin mieleisen kuin vain haluan!", Opal huudahti. Hän ei osannut enää muuta ajatellakaan kuin sitä onnea kun kuningas William julkaisisi hänen ja prinssin kihlat ja hänellä olisi kaunis leninkinsä yllään.

Perheen syötyä aamiaisen innoituksen vallitessa ja siirryttyä sitten omiin puuhiinsa Camilla tuli juttelemaan tyttärelleen: ''Sinä tarvitset itsellesi leningin tanssiaisiin, eikö vain?''. ''Äiti, oletko tosissasi? Saanko uuden leningin juhlia varten?'', Opal innostui.

''Kyllä vain. Juttelin asiasta jo isäsi kanssa ja hän on antanut minulle luvan kutsua erään rouva Emdonin valmistamaan pukusi meille. Hän on hyvin taitava ompelijatar'', Camilla kertoi.

''Oletko tosissasi. Linnassa pidetään siis suuret tanssiaiset? En ole eläissäni ollut tanssiaisissa'', Odette huudahti. ''Uskotko siis, että silloin saamme tietää myös prinssin kihloista? Uskotko, että hän valitsee minut?'', Opal tarttui isänsä sanoihin.

''Uskon ja todella toivon sitä. On enää ajan kysymys milloin kuningas tulee täällä käymään. Siksi toivoisin, että olisit tänään varmuuden vuoksi kotona, Opal'', Charley sanoi.

''Opal ja Odette. Kuningas tuli eilen käymään luonani ja ilmoitti, että linnassa pidetään kahden päivän päästä tanssiaiset. Olen varma myös siitä, että sinä päivänä prinssi William II kihlaus julkistetaan ja olen varma siitä, että hän ja kuningas tulevat käymään luonamme piakkoin'', Charley kertoi perheelleen.

Camilla valmisti perheelleen aamiaista. Charley oli sanonut hänelle, että hän ilmoittaisi tänään jymyuutisen. Camillaa hieman arvelutti miehensä niin sanottu uutinen. Hän ei oikein vieläkään osannut kuvitella, että kaikki menisi niin hyvin kuin miehensä väittää.

Eleanorin lähdettyä kotiin Opal siirtyi huoneeseensa käydäkseen nukkumaan. Puettuaan yöleningin päälleen, hän laskeutui peittojen alle ja nukahti hymy huulillaan. Opal ei aavistanutkaan miten ihanan uutisen hän kuulisi huomenaamuna aamiaispöydässä isältään.

                                                               * * *

Pian sen jälkeen neidit päättivät matkata takaisin Cadelhilliin. Ilta alkoi pimentyä ja pian ei olisi enää turvallista heidän matkata kahden.

Puolen tunnin ajomatkan jälkeen Cadelinien kartano alkoi jo näkyä ja tytöt hyppäsivät vaunuista pysäkillä.

Kotona he istuutuivat olohuoneen sohvalle juttelemaan päivästä. Odette kysyi saisiko liittyä heidän seuraansa ja Eleanor ja Opal nyökkäsivät. Odette kuunteli innoissaan tyttöjen kertomuksia siitä, mitä kaikkea he tekivät ja näkivät taas Cadletownissa.

''Olen rakastunut prinssi Williamiin ja toivon todella, että hän valitsisi minut puolisokseen. Minusta itse asiassa tuntuu sille, että hänkin rakastaa minua'', Opal uskoutui. ''Tuota, oletko varma, että rakastat häntä?'', Eleanor kysyi hieman hämillään. ''Todellakin. Pidäthän peukkuja meidän puolesta, El?''. ''Tietysti pidän. Olethan minulle kaikkein rakkain'', Eleanor vastasi ystävälleen.

''Lupaathan ettet kerro tästä kellekään Eleanor? Tiedän, että voin luottaa sinuun'', Opal sanoi yllättäen. ''Tietenkin lupaan. Salaisuus pysyy meidän välillämme. Olemmehan myös parhaita ystäviä'', Eleanor vannoi hymyillen.

Juteltuaan vielä hetken Williamin kanssa Opal poistui toiletin puolelle. William taas poistui vaunujen tultua hakemaan häntä. ''Mitä prinssille kuului?'', Eleanor kysyi Opalilta toiletissa. ''Voi, hän oli hoitanut isänsä kanssa erään sopimuksen ja tullut sitten tänne nauttimaan pikaisen lounaan'', Opal vastasi.

Syötyään ja maksettuaan laskun Opal kiirehti prinssin luo terassille. ''Teidän korkeutenne. Ihana nähdä teidät täällä'', Opal sanoi hänelle. ''En tiennyt, että tekin olisitte tulleet Cadletowniin'', prinssi vastasi ymmällään.

''Päätimme eilen Eleanorin kanssa käydä lounaalla kahdestaan. Missäs prinssi Lawrence on?'', Opal kysyi katsellen ympärilleen etsien poikaa. ''Hän jäi kotiin kuningattaren seuraksi. Pikkuveljemme tila on hiukan heikompi taas tänään'', William vastasi.

Cadletownissa nuorien lounas keskeytyi prinssi Williamin tullessa kahvilaan. Eleanorin annos unohtui neidiltä täysin ja hän katsoi prinssiä hämillään. Opal huomasi ystävättärensä katseen unohtuneen jonnekin ja katsoi Eleanorin katseen suuntaan. ''Prinssi William on täällä'', Opal huudahti. Eleanor laski pikaisesti katseensa ja keskittyi jälleen ateriaansa.

Samalla äitinsä maalatessa Odette soitteli pianoa vaitonaisena. Häntä harmitti suunnattomasti sisarensa käytös. Hän olisi tahtonut lähteä tyttöjen mukaan Cadletowniin, sillä hänellä ei ollut ikäisiään kavereita. Opal oli kuitenkin tehnyt hänelle tarpeeksi selväksi, ettei hän ollut todellakaan tervetullut heidän matkaansa.

Samaan aikaan kotona Camilla maalaili tyttärensä muotokuvaa. Odette oli poseerannut vienosti pianon ääressä kun Camilla oli piirtänyt luonnoksen hänestä. Nyt hän sai rauhassa maalailla kuvaa, kunhan vain ehti. Odette olikin perheen kuvauksellisin ja sai itsensä näyttämään todella kauniilta ja viattomalta maalauksessaan.

''Ihanaa olla pitkästä aikaa kahden'', Opal huokaisi. ''Totta. Olemme nyt olleet kolme päivää poikien kanssa, emmekä ole ehtineet olla juuri lainkaan kahdestaan. Olen todella kaivannut yhteisiä keskustelujamme'', Eleanor sanoi heilauttaen haarukkaansa.

''Onkohan kuningas jo päättänyt kumman pojan hän naittaa sinulle ja kumman minulle'', Opal mietti ääneen. ''En osaa kyllä yhtään sanoa. Veikkaan, että kyllä hän piakkoin alkaa sen jo tietää'', Eleanor vastasi hiukan vaimeasti.

Hetken kuluttua tarjoilija tulikin takaisin kantaen neitien ateriat pöytään. ''Paistettu kana?'' . ''Minulle kiitos'', Opal sanoi. ''Teille taitaakin sitten olla paistettu kyljys'', tarjoilija sanoi Eleanorille ja laski aterian neidin eteen.

Neidit kävelivät sisälle kahvilaan ja näkivät siistiin pukuun pukeutuneen miehen. Opal käveli miehen luo ja tervehti: ''Hyvää päivää. Haluaisimme pöydän kahdelle, kiitos''. ''Tervetuloa kahvila Lemonelaan. Tässä on eräs todella viihtyisä pöytä. Kelpaisiko tämä neideille?'', herra kysyi.

Tytöt ottivat pöydän mielellään ja pian tarjoilija tulikin kysymään heidän tilauksensa. Opal päätti tilata paistettua kanaa kun taas Eleanor tilasi paistettua kyljystä.

Eleanor ja Opal olivat sopineet menevänsä tänään kahdestaan Cadletowniin. Odette oli pyytänyt päästä mukaan, mutta Opal oli kieltänyt sisartaan sekaantumasta heidän asioihinsa. Niinpä puoliltapäivin Opalin ja Eleanorin vaunut saapuivat kahvila Lemonelan pihaan.

Kahvila Lemonela on suunnattu maan rikkaimmille kun taas Kahvila Twinglings taas maan rahvaille. Nämä kaksi kahvilaa sijaitsivatkin melkein vieretysten kiusaten köyhiä, joilla ei ollut varaa käydä Lemonelassa.

Alhaalla tyttöjä odotti aamiainen ruokailusalongissa. Eleanor oli myös saapunut jo Opalin kutsusta heille ja kaikki söivät yhdessä munakasta. Camilla oli ehtinyt syödä jo omansa, joten hän siivoili astioita jo pois pöydästä.

Kuultuaan sisarensa kutsuvan hänet sisään, Odette astahti huoneeseen ja näki Opalin puurtamassa läksyjensä kimpussa. ''Oletpa varhain ylhäällä, Odette''. ''Anteeksi, että tulin häiritsemään. En tiennyt, että teet läksyjäsi'', Odette vastasi sisarelleen. ''Ei se mitään. Menisimmekö yhtä matkaa alakertaan. Uskoisin, että äitikin on jo herännyt'', Opal ehdotti.

Odette heräsi onnellisena aamulla. Hän oli nähnyt ihanaa unta ja toivoi todella, että uni kävisi toteen. Puettuaan arkipuvun päälleen, hän käveli aulaan ja huomasi sisarensa huoneesta kajastavan valoa. Onkohan Opal jo hereillä, Odette mietti ja suunnisti sisarensa ovelle ja koputti tarmokkaasti.

Odette oli poistunut heti juhlien jälkeen huoneeseensa lukemaan kirjaa. Hän ei jaksanut jäädä juttelemaan isänsä kanssa ja kuuntelemaan sitä, kuinka hänen tulevaisuutensa olisi turvattu. Hän oli todellakin kiinnostunut Jasperista, mutta ei jaksanut kuulla isältään heidän tulevaisuudestaan. Vasta tänäänhän hän oli kasvanut nuoreksi naiseksi ja sai viettää aikaansa opiskellen ahkerasti hyviä tapoja ja nauttien nuoruudesta.

                                                                 * * *

Synttärit päättyivät ja vieraat lähtivät kotiin. Charley löysi Opalin olohuoneesta ja jäi juttelemaan tyttärensä kanssa. ''Oletko jo tutustunut kunnolla prinsseihin?'', hän kysyi. Opal katsoi kummastuneena isäänsä ja nyökkäsi lisäten: ''Vietimme tänäänkin aikaa yhdessä Eleanor, William ja Lawrence''. Charley nyökkäili muutaman kerran ja lisäsi ennen kuin poistui huoneesta: ''Yritä viettää mahdollisimman paljon aikaa varsinkin Williamin kanssa. Hän rakastuu sinuun varmasti''.

''Herra Gentry, olen miettinyt oletteko jo suunnitelleet naittavanne Megin jollekin?'', Charley kysyi Jemiltä. ''Emme ole ehtineet yhtään. Olemme pitäneet toistaiseksi kaikki vaihtoehdot avoinna'', Jem vastasi.

''Olisitteko kiinnostuneita yhdistämään Gentryjen ja Cadelinien suvun. Olisin mielissäni jos saisin Megin Crispinin puolisoksi'', Charley ehdotti. Jem näytti silminnähden onnelliselta ehdotuksesta ja nyökkäili tomerana. ''Olisimme Julien kanssa onnellisia ikihyviksi jos poikanne huolii tyttäremme'', Jem vastasi. Asia oli siis saatu sovittua. Charley huokaisi tyytyväisenä. Näillä näkymin kaikkien hänen lastensa tulevaisuus olisi turvattu.

Opal kävi kaatamassa vieraille drinkkejä olohuoneessa. Vierailla täytyi olla jotain rupattelujuotavaa ja Charley lähetti tyttärensä hoitamaan tämän tehtävän. Opal kaatoi tarkasti jokaiseen lasiin saman verran ja tarjoili juomat aikuisille.

Odette oli saanut vaatteensa vaihdettua sekä muutti hiustyyliään. Hän oli saanut Opalilta kauniin rusetin synttärilahjaksi ja laittoi sen hiuksiinsa. ''Mukavaa, että pääsitte tulemaan herra Crompton'', Odette tervehti nuorta Jasperia. ''Ilo on kokonaan minun puolellani, neiti Cadelin'', Jasper vastasi tulevalle kihlatulleen.

Kakun puhalluksen jälkeen ja Odetten rientäessä vaihtamaan vaatteita, Opal ja Eleanor leikkivät taputusleikkiä. ''Näkisimmekö huomenna kahdestaan?'', Opal kysäisi Eleanorilta. ''Voisimme todellakin. Olemme nyt olleet poikien kanssa niin paljon, että kahdestaan olisi hauskaa'', Eleanor huokaisi.

Kotona odottikin jo juhlavieraat sekä odottavainen Odette kakun ääressä. ''Missä ihmeessä te oikein viivyitte?'', tyttö huudahti ja riensi kakun ääreen heti nuorten saavuttua sisälle. Kaikki olivat katsomassa kuinka pieni Odette kasvoi nuoreksi naiseksi.

Vaunut kuitenkin saapuivat ja Opal hyppäsi onnellisena vainuihin. Hevosten lähdettyä liikkeelle hän katsoi hymyillen ikkunasta ulos. Havanna Park oli tehnyt häneen lähtemättömän vaikutuksen. Opal toivoi hartaasti pääsevänsä sinne taas pain uudestaan.

Alkoi hämärtää ja nuorten oli aika aloittaa matka takaisin Cadelhillia kohden. Illalla olisi Odetten synttärit, joten Opalia varmasti jo kaivattiin kotona. ''Mitä pidit päivästä, El?'', Opal kysyi ystävättäreltään. ''Minusta oli aivan ihanaa. On mukavaa tutustua prinsseihinkin hyvin, sillä vietämme molemmat toisen heidän kanssa koko loppu elämämme'', Eleanor sanoi vakavana Opalille.

''Mitä mieltä olette tästä Cupidoa esittävästä patsaasta?'', Lawrence kysäisi tytöiltä. ''En oikein osaa sanoa. Se on todella taidokasta työtä, mutta siitä puuttuu jotain'', Eleanor sanoi. ''Se on huvittava. Katso nyt tuota pikku miestä tässä pylvään päässä'', Opal taas nauroi vatsa kippurassa.

''Lawrence, eikö puisto sinustakin ole aivan ihana? Tämähän toimisi loistavana hääpaikkana, eikö?'', Opal kyseli nyt jo Lawrencelta toivoen Williaminkin älyävän nyt liittyä keskusteluun. Williamia ei aihe kuitenkaan kiinnostanut ja samaa mieltä oli myös Eleanor. Nämä kaksi seisoivat kahdestaan sivummalla ja katsoivat kuinka Lawrence jutteli asiasta innoissaan Opalin kanssa.

Nuoret siis päättivät viettää päivän tässä kauniissa puistossa. Prinssi William ja Opal juttelivat kahden samalla kun Lawrence ja Eleanor katselivat puiston keskellä olevaa patsasta. ''Tämä on kyllä todella kaunis paikka. Olisi ihana jos voisin järjestää täällä hääni. Katso nyt tuota ruusukaarta tuolla'', Opal hiukan vihjaili prinssille. Prinssi vastasi Opalille huomaamattakaan tytön hienoisia vihjailuja avioliitosta.

Havanna Park sijaitsee Cadletownin keskustassa. Puisto on saanut nimensä Havanna -kuningattaren mukaan, joka oli rakastunut alueeseen ja valinnut sen omaksi nimikko puistokseen. Siitä lähtien puistosta on pidetty huolta ja se on kantanut kuningattaren nimeä.

Viimein Opal näki vaunujen karauttavan kartanon eteen ja hän kiiruhti ulos. Hymyillen hän avasi vaunujen oven ja tervehti ystäviään kiivetessään sisälle istumaan. Niin nuorten matka kohti Cadletownin Havanna Parkia alkoi.

Opal siistiytyi hiukan aulan peilin ääressä ja katsoi itseään hymyillen. Hän oli täydellisen näköinen. Tänään hän yrittäisi viettää mahdollisimman paljon aikaa kaikkien kolmen kanssa, jotta kukaan ei tajuaisi hänen suunnitelmiaan vietellä William II.

Opal pääsi koulusta ja kiiruhti saman tien keittiöön soittamaan. '' Lähtisimmekö tänään käymään Cadletownissa? ... Tiedän, että matka on melko pitkä kahden nuoren mennä kahdestaan... Voisimme ehkä pyytää prinssit mukaan'', Opal jutteli Eleanor kanssa. Nuoret saivat sovittua asian ja sopivat matkustavansa vaunuilla yhdessä Havanna Parkiin.

Voisimme viimein hankkia palvelijattaren taloomme. Kun vain saisin Charleyn suostumaan, niin sekin olisi poissa päiväjärjestyksestä, Camilla mietiskeli katsellessaan palvelijattaren makuusoppea. Huoneesta oli saatu viihtyisä pienellä rahalla. Ei tarvinnut kuin hankkia sänky, vaatekaappi, kirjahylly, muutama tuoli sekä pari pöytää.

Laskut on taas maksettava. Eilen vielä mietin, että millä me nämäkin kustannamme, mutta onneksi tämäkin on nyt selvä, Camilla huokaisi helpotuksesta postilaatikolla.

Kun Camilla oli katsonut lastensa lähtevän kouluun sekä hyvästellyt miehensä, hän meni toilettiin peseytymään. Toiletista oli tullut todella viihtyisä ja kalliit lattiatiilet, peili ja sermi saivat toiletin todella ylellisen näköiseksi. Hengen rahat tulivat siis todella tarpeeseen.

Aamulla tyttöjen herätessä perheen naiset harjoittivat taitojaan. Opal harjoitteli edelleen kovasti pianolla soittoa, Odette maalasi sisarestaan muotokuvaa ja Camilla taas lämmitteli balettitangon avulla.

Camilla ei valittanut vaan pesi tyytyväisenä käsiään uudelleen sisustetussa toiletissa. Hengen antamilla rahoilla Cadelinit saivat melkein koko alakerran uudistettua ja valmiiksi. Ainoastaan palvelijattaren toiletti jäi kalustamatta. Henki oli taikonut ympäri taloa viisi pussia rahaa, joista yhteensä perhe sai kokoon 24 000 simoleonia.

''Toiveesi on lakini'', Henki sanoi viimeisenkin toiveen kohdalla ja napsauttaen sormiaan suuri rahasäkki tipahti Camillan eteen. ''Herran jestas. Aivan oikeata rahaa'', Camilla huudahti ja katsoi kohtaa missä Henki oli hetki sitten ollut. Henkeä ei kuitenkaan näkynyt enää missään eikä lamppukaan ollut enää oven edessä.

Ennen kuin Camilla sai selvää vieraista kirjoitusmerkeistä, violettia savua alkoi tupruta lampun suusta. Pian savun keskeltä Camillaa tuijotti salaperäinen parrakas mieshenkilö turbaani päässään.

''Toteutan kolme toivettasi. Mieti tarkkaan mitä toivot, sillä toivottuasi et voi enää perua'', Henki sanoi Camillalle. Camilla mietti hetken ennen kuin toivoi kauneutta, nuoruutta sekä mammonaa.

Camilla oli sattumoisin juuri tullut pihalle ja huomasi lampun oven juurelta. Kappas, mikähän kapistus se tämäkin on? Camilla ihmetteli ja kyykistyi katsomaan lamppua lähemmin. Camilla nosti lampun käteensä ja hieraisi sen kylkeä lukeakseen siihen kaiverretun tekstin.

Keskellä yötä Cadelinien oven eteen oli ilmestynyt outo lamppu. Kukaan ei tiennyt kuka sen oli siihen tuonut ja mistä.

Minun on saatava William rakastumaan minuun. Hän on pojista enemmän minun tyyliseni kuin hiljainen Lawrence. Enkä millään tahtoisi tuottaa isälleni pettymystä, Opal ajatteli ennen nukahtamistaan.

                                                               * * *

''Mutta sinä olet silti kaikkein paras'', Eleanor huudahti ja kietoi kätensä Opalin ympärille. Niinpä, sinähän se tunnet kuninkaan ja kuningattaren niin hyvin. Olethan heidän suosikkinsa, Opal ajatteli katkerana halatessaan Eleanoria takaisin.

Prinssit joutivat lähtemään linnaan, mutta Eleanor tuli vielä hetkeksi sisään. ''Prinssit ovat aivan mahtavia. Heidän kanssaan on niin mukavaa viettää aikaa'', Opal kuiskasi innoissaan. ''Totta. Lawrencekin on aivan ihana vaikka onkin ujompi kuin veljensä. Hän muistuttaa ehkä luonteeltaan enemmän kuningatarta kuin kuningasta'', Eleanor vastasi.

Camilla soitteli ajankulukseen pianoa kun kuuli eräästä koskettimesta vääristyneen soinnin. ''Kukaan ei ole näköjää virittänyt pianoa vähään aikaan''. Camilla nousi tuolista ja nosti pianon kannen. Otettuaan pienen työkalun, alkoi nainen virittää pianoa jälleen kuntoon.

Lounaan jälkeen Megin oli mentävä kotiin, sillä hänen äitinsä vointi oli jälleen huonontunut. Julie oli alkanut sairastella paljon ja vaatikin perheeltään erikoista huolenpitoa. Prinssit ja tytöt taas kiiruhtivat Megin perästä pihalle ja heittäytyivät ruohikolle istumaan. ''Nämä viimeiset kaksi päivää ovat kyllä olleet elämäni parhaat'', Opal sanoi. ''Totta, me olemme kasvaneet Lawrencen kanssa kahden, eikä meillä ole ollut muita kavereita'', William sanoi.

''Minä ja Opal taas tutustuimme jo pienenä. Nyt olemme parhaat ystävät ja toistemme tukiverkko. On kuitenkin ihanaa, että saimme myös teidät ystäviksemme, sillä onhan se mukavaa kun on enemmän porukkaa koossa'', Eleanor jatkoi. William hymyili Eleanorille ja nyökkäsi ymmärtäväisesti. Lawrence taas istui hiukan syrjemmällä ja katseli tyttöjä ja veljeään vaitonaisesti.

Niin nuoret joivat maljan uudelle ystävyydelle, josta kaikki tiesivät kehittyvän enemmänkin kuin vain ystävyyttä. Sekä prinssit että Opal ja Eleanor tiesivät, että he menisivät keskenään naimisiin. Ainoastaan kukaan heistä ei vain tiennyt kenen kanssa.

''Tahtoisin kohottaa maljan meidän uudelle ystävyydellemme. On ollut ilo tutustua noinkin ihaniin ihmisiin ja toivon, että saamme viettää aikaa jatkossakin mahdollisimman paljon'', Opal piti puheen ja kohotti maljan ilmaan.

Camilla oli valmistanut nuorille salaattia lounaaksi. Nuoret istuivat yhdessä ruokailusalongissa ja keskustelivat päivän tapahtumista. Opal oli tuonut koulusta mukanaan myös Meg Gentryn, johon oli tutustunut vastikään.

Opal juoksi isänsä työhuoneessa sijaitsevalle puhelimelle ja pyöräytti kuninkaanlinna sekä Cromptonien numerot. Soitettuaan ystävilleen Opal kiiruhti äitinsä luo. ''Kreivitär, voisitko mitenkään valmistaa minulle sekä ystävilleni lounasta?''. Camilla katsoi hetken tytärtään ylpeänä kunnes vastasi myöntävästi. Niin Camilla kiiruhti keittiöön kun taas Opal meni ulos ottamaan vastaan vieraansa.

Opal pääsi samaan aikaan koulusta. Koulupäivä oli ollut hyvin rattoisa ja Eleanor ja hän olivat sopineet huomenna käyvänsä Cadletownissa kahvilla. Muistaessaan eilisen keskustelun prinssien kanssa, Opal kiiruhti sisälle.

Puettuaan päällensä ja kammattuaan hiuksensa Camilla päätti muuttaa kampaustaan. Nainen käveli tanssisalongin peilin ääreen ja katsoi kuvajaistaan. En tarvitse kovin suurta muutosta, mutta hiuksiin voisi saada enemmän ilmettä.

Lopulta Camilla päätyi siististi leikattuun otsatukkaan ja löysään nutturaan, josta karkaili taakse muutama hiussuortuva. Nuttura taas oli kiinni kauniilla hiussoljella.

Aamuhommat on viimein hoidettu. Pian tulee kotiapulainen siivoilemaan paikat. Nyt on siis minun aikani rentoutua, Camilla ajatteli kiiruhtaessaan kylpyhuoneeseen. Camilla laittoi lämmintä vettä ammeeseen ja riisui leninkinsä lattialle. Vielä lisättyään kylpysuolaa ammeeseen Camilla laskeutui veteen. Meidän on pakko hankkia taloudenhoitaja. En jaksa aina itse valmistaa kylpyä, Camilla mutisi.

Koulu- ja Charleyn työvaunut saapuivat pihaan ja Camilla jäi yksin siivoilemaan pöytää. Hän ei ollut kovinkaan varma siitä, että kuningas William antaisi kruununperijän loppujen lopuksi ottaa sydämensä valittua vaikka prinssi Opaliin rakastuisikin. Elämä ei aina toiminut niin, että rakastavaiset saisivat toisensa. Tämän Camilla oli itse oppinut kantapään kautta.

''Opal, kutsutko sinä prinssit taas kylään meille?'', Charley kysyi tyttäreltään ruokapöydässä. ''Kyllä isä. Ajattelimme eilen prinssien ja Eleanorin kanssa, että tekisimme läksyt yhdessä'', Opal vastasi isälleen.

''Onko viisasta, että nuoret tytöt viettävät aikaa poikien kanssa tuolla tavoin'', Camilla otti osaa keskusteluun. ''Nuorethan ovat tutustuneet toisiinsa etiketin mukaisesti, joten seurustelu keskenään ei ole enää niin vakavaa'', Charley vastasi vaimolleen ja jatkoi: ''Sitä paitsi jos Opal saa prinssi Williamin rakastumaan itseensä, sehän on vain meille hyväksi''.

Camilla meni keittiöön ja otti kananmunat kaapista. Hän pilkkoi paprikat pieneksi silpuksi ja kuutioi sipulit. Kaadettuaan vihannekset pannulle ja hieman ruskistettuaan niitä, Camilla kaatoi munamaidon kasvisten joukkoon. Pian munakas olikin valmis ja Camilla laittoi munakkaat tarjoiluastialle ja kantoi ruokailusalonkiin

Camilla heräsi normaaliin tapaansa puoli kuudelta aamulla. Hän nousi ylös vuoteestaan, viikkasi yöleningin vaatekaappiin ja puki mekkonsa päälle. Tänään häntä odottivat samat hommat kuin muinakin aamuina.

''Mitä oikein tarkoitat, kreivi?'', Opal kysyi hämmentyneenä. ''Tietenkin sitä, että sinun täytyy saada prinssi William rakastumaan itseesi. Kuningas ei ole vielä päättänyt kumman hän naittaa perijälleen, Eleanorin vai sinut. Veikkaan, että hän antaa poikansa mielen myös hiukan vaikuttaa asiaan joten pidä huoli, että prinssi rakastuu sinuun'', Charley kehotti tytärtään.

Opal kuunteli hämmentyneenä isänsä neuvoa ja toivotti hyvät yöt ja kipusi nukkumaan. Minunko pitäisi saada prinssi rakastumaan itseeni? Toisaalta, silloin saisin isäni hyväksynnän. Ja huomennahan me neljä taas näemme, joten ei se kovin vaikeaa voi olla, Opal ajatteli käydessään nukkumaan.

                                                                     * * *

Opalia ei väsyttänyt yhtään, joten hän päätti lukea hetken ennen kuin siirtyisi yläkertaan. Yhtäkkiä Charley kuitenkin tuli hänen luokseen. ''Tyttäreni, olen todella ylpeä sinusta. Teit tänä iltana todella hienosti'', Charley sanoi ja istahti tyttärensä viereen.

Kun nuoret jäivät kahden, päätti prinssi tehdä yllätyksen. ''Ilo oli kokonaan minun ja veljeni puolella. Meistä olisi todellakin mukavaa nähdä teidät huomenna, kuten sovimmekin jo aikaisemmin. Meille neljälle tulee varmasti hauskaa keskenämme'', prinssi sanoi samalla halaten Opalia ystävällisesti.

Opal saattoi prinssin ulko-ovelle ja katsoi kuinka hän hävisi yön pimeyteen.

Ilta pimeni ja Opal päätti viihdyttää kruununprinssiä, joka jäi vielä kartanoon. ''Ihanaa, että pääsitte prinssin kanssa tulemaan. Neiti Eleanor ja minä olemme jo lapsuudenystäviä ja meistä olisi ihana saada myös teidät ystäviksemme'', Opal keimaili prinssille.

Charley patisti Odetten tutustumaan tulevaan mieheensä. Charley ja Frederick olivat jo sopineet, että Odette menisi Jasperille, kunhan nuoret vaan olisivat tarpeeksi vanhoja avioitumaan.

''Oli erittäin mukava tavata teidät vielä kerran'', Lawrence sanoi yläkerrassa Opalille. ''Minun täytynee kuitenkin mennä katsomaan onko neiti Crompton jo lähtövalmiina'', prinssi jatkoi. ''Kiitoksia paljon, että kävitte. Olisi erittäin ystävällistä teiltä jos tapaisimme vielä joskus uudelleen''. Opal sanoi. Nuoret sopivatkin, että kaikki neljä näkisivät huomenna.

Charley pelasi alakerrassa yhä shakkia, mutta sai seurakseen Cromptoneiden tulevan perijän. Myös Chrispin ja Odette pääsivät koulusta pois ja perheen kuopus tuli seuraamaan isänsä ja Jasperin peliä.

''Teidän korkeutenne ihanaa, että suostuitte tulemaan luoksemme kylään'', Opal kiitti Lawrencea, joka sanoi joutuvansa lähtemään jo kotiin. ''Minunkin pitäisi jo lähteä'', Eleanor sanoi ja nousi ylös lattialta. ''Neiti Crompton, kävisikö jos minä saattaisin teidät kotiinne?'', Lawrence kysyi.

Nuoret olivat siirtyneet yläkertaan Opalin huoneeseen. Kaikki istuskelivat lattialla ja prinssitkin juttelivat nyt paljon avoimemmin. Opal ja Eleanor vilkaisivat välillä toisiaan hymyillen ja tiesivät molemmat menevänsä vielä joskus jommankumman pojan kanssa naimisiin.

Naiset taas olivat siirtyneet sisätiloihin ja oleskelivat Camillan tiloissa. Camilla rupatteli kuningattaren kanssa kun Amelia taas harjoitteli balettitaitojaan. ''Erittäin mukavaa, että pääsitte tulemaa. Pianhan on nuorten aika astua seurapiireihin ja parempi vain jos he hiukan tutustuisivat jo ennen sitä toisiinsa hiukan'', Camilla jutusteli kuningattaren kanssa.

''Hyvää päivää teidän korkeutenne. Hauska tavata teidät'', Opal niiasi ja tervehti nuorempaa prinssi Lawrencea. ''Ilo on kokonaan minun puolellani, neiti Cadelin'', prinssi Lawrence sanoi ja kumarsi kohteliaasti.

Prinssi Lawrencen jälkeen Opal esittäytyi myös kruununprinssi William II. William oli hiukan ylpeämpi ja ulospäin suuntautuneempi kuin veljensä ja kyseli Opalilta muutenkin kuulumisia.

Camilla ja Opal seisoivat kartanonsa ovella ylpeinä. Pian he jo huomasivatkin Cromptoneiden saapuvan pihaan ja heidän jäljessään Sinclairin kuninkaallisten. ''Mene tervehtimään prinssejä ensimmäisenä'', Camilla kuiskasi ja kiiruhti itse kuningattaren luokse.

''Hyvää päivää kreivi'', Opal sanoi isälleen saavuttuaan koulusta. ''Äitisi on kutsunut vieraita. Hoida velvollisuutesi lapsenani'', Charley sanoi tyttärelleen ja kääntyi takaisin shakin puoleen. Opal huokaisi pettyneenä ja lähti etsimään äitiään.

Camilla halusi tehdä velvollisuutensa vaimona ja tiesi, mikä saisi Charleyn tyytyväiseksi. Camilla näppäili puhelimeen muutaman numeron ja odotti kunnes kuului vastaus: '' Sisäkkö Gilroy palveluksessanne''. ''Hyvää päivää neiti Gilroy. Olisinko saanut puhua kuningatar Marie-Theresen kanssa'', Camilla kysyi.

Camilla oli päättänyt kutsua Opalin saavuttua koulusta sekä Cromoptonien lapset ja Amelian, että prinssit ja kuningattaren vierailulle.

Charley oli loukkaantunut vaimonsa äskeisistä sanoista ja otti päivän lehden käsiinsä. Selatessaan työilmoituksia häntä suututti suunnattomasti. Ihan kuin se olisi hänen vikansa, ettei hänen yhtiönsä oikein menestynyt. Cromptoneille rahaa sen kuin sateli kun taas hän joutui tekemään niska limassa töitä saadakseen perheellensä edes leivän pöytään. Cadelinien suvun varallisuudesta ei ollut jäljellä kuin loistava sukunimi, joka periytyy isältä pojalle.

Camilla kävi viemässä kalat ja sitruunat keittiön kaappiin ja siirtyi opiskelemaan uusia reseptejä. Ihanaa, pitkästä aikaa oikeaa kalaa. Voisin opiskella jonkin hyvän kalareseptin illallista varten, Camilla ajatteli. Viimein hän löysi herkullisen ja melko juhlallisen uunilohen reseptin ja päätti valmistaa seuraavalla kerralla sitä.

''Tässä olisi muutama kala ja sitruuna. Olen ostanut ne Formaneiden kaupasta ja ajattelin, että voisit tehdä niistä joku ilta meille lounaan. Saisimme hiukan muutakin syötävää kuin nuo ainaiset kevytruoat mitä teet'', Charley sanoi vaimolleen pilkallisesti.

Camilla tunsi vihlaisun sydämessään ja katsoi hetken maahan. ''Olen kyllä yrittänyt tehdä hyvää ruokaa, mutta meillä ei satu olemaan varaa kunnon lihatuotteisiin'', Camilla sai vastatuksi miehelleen. Charley tuhahti vaimolleen ja käveli tiehensä.

Camilla istui tanssisalongissa kun hänen miehensä tuli hänen luokseen. ''Camilla, minulla olisi sinulle hiukan annettavaa'', Charley sanoi vaimolleen ja käveli lähemmäksi tätä. Camilla nousi ylös tuolistaan ja katsoi kysyvästi miestään.